Luonnonkoristemateriaalikurssin ensimmäinen viikko koulussa

 

Oletteko tienneet, että pajunkuorestakin voi punoa?
Minä en ollut tiennyt! Tämä ei siis ole minun tekemäni,
vaan näytetyö koululta.

Olin ollut aiemmin keväällä ja syksyllä mukana opinnoissani luonnon tuotteistamisen jaksoilla keräilemässä materiaalia luonnosta. Minulla on tulossa ensi vuoden alussa kädentaidoissa osaamisen ja ohjaamisen jakso, jossa myös luonnon koristemateriaaleja hyödynnetään. Mutta sitten aloin miettimään, että voisin hyötyä myös tästä koristemateriaalikurssista ja kyselin vastuuopelta, voisinko ottaa sen ylimääräisenä. Ja onnistuihan se! Kiva juttu, koska näin pääsisin työstämään ainakin osaan niistä materiaaleista, mitä oltiin varastoon keräilty.

Tälläisen ajattelin tehdä kurssilla!

Meillä oli ensimmäisellä viikolla tarkoitus hieman käsitellä luonnon kuituja. Tarkoittaen hamppua, nokkosta ja pellavaa. Olin tätä varten irroittanut jo kesällä kuivumaan nokkoskuituja, jotka otin koululle mukaan. Haimme myös ulkoa nokkosta, mutta siitä ei kyllä kuitu enään tähän aikaan vuodesta irti meinaa lähteä.

Kesällä keräämääni nokkoskuitua.

Pienen narunpätkän sain iltapuhteina aikaiseksi. Laitoin päivällä nokkoskuidut likoamaan ja tulin illalla sitä työstämään. Hidasta ja vaikeaa oli! Nokkosta piti hinkata käsissä, jotta kuidut alkaisivat siitä irtoilemaan. Sitten kuitunippuja hinkattiin reittä vasten ja pyöräytettiin nyöriksi.  Ajattelin kyllä noi loputkin jossain vaiheessa kotona työstää. En tiedä, onko tuollaisella narulla koskaan mitään käyttöä, mutta onpahan sitten tehtynä.

Kaksi kuitunippua pyöräytettiin erikseen ja 
sitten yhteen.

Parin tunnin työ ja 1,5m nyöriä!

Pellavasta irroitettiin myös kuitua ihan käsin hinkkaamalla. Koululla olisi ollut kyllä ihan pellavaloukkukin, mutta meillä oli pellavaa niin vähän, että jokainen kokeili vain käsin kuidun irroittamista.

Siinä missä nokkosella ja hampulla kuitu on kuoressa, pellavassa se on kuoren alla. 

Aikas homma oli tuossakin! Kyllä ei ollut meikäläisen hommaa näillä kulumasormilla lainkaan ja minun kuituni jäi niin tikkuiseksi, että tulisi todella pistelevää kangasta. 

Pellavakuidusta voi myös tehdä narua ja täytyy sitäkin kokeilla noista vähäisistä kuiduista, mitkä sain irroitettua.

Kuorta jäi ihan sikana!

Tämän nipun tekemiseen mulla meni
pari tuntia aikaa!

Yksi mitä olin tältä kurssilta odottanut, oli värttinällä kehrääminen. Otin kotoa villaakin mukaan tätä hommaa varten.

No, vaikeaksihan tämänkin homma osoittautui! Ei ole ollut helppoa entisajan ihmisillä ja en yhtään ihmettele, että vaatteita on korjattu ja niitä on pidetty ihan loppuun asti.

Pikkusen keskittyneenä!

Mutta tähän hommaan jäi sellainen kutina, että pitää tehdä kotona tuollainen värttinä ja jatkaa villan kehräystä aina sopivan tilaisuuden tullen. Kyllä se jo koulussakin alkui hieman sujumaan. Aina välillä sain tosi ohuttakin lankaa aikaiseksi.

Tämmöinen kapistus se värttinä!

Rukki olisi tietysti poikaa ja sillä saisi pikkuisen nopeampaa lankaa aikaiseksi. Tuo värttinällä kehrääminen otti niskojen päälle niin pahasti, että ei sitä kovin kauaa kerrallaan pysty tekemään. Sain parin päivän kokeilun jälkeen aikaiseksi ihan pienen nytterön lankaa.

Siinä sitä nyt on; pieni kerä 
kertaamatonta lankaa. 

Olimme keränneet männyn juuria pariinkin otteeseen ja niistä en ollut alunperin oikein kiinnostunut. Materiaali on minulle hankalasti saatavilla, joten en ajatellut sitä ainakaan koulun ulkopuolella jatkossa työstäväni. Sen vuoksi en ollut siitä niin innostunut.

Mutta sitten huomasinkin, että juuripunonta olikin tosi kivaa! Ja vaikeaa, niin kuin kaikki muukin, mitä kurssilla oltiin kokeiltu.

Muutaman pienen "jutun" punoin ja niistä ei kovinkaan siistejä tullut. Mutta sitten otin hieman paksumpia juuria punottavaksi ja yht'äkkiä alkoikin sujumaan ihan hyvin. Sain aikaiseksi ihan pienen juurikorin tai -astian. Punontajälkikin oli kohtuullisen siistiä ja tasaista.

Nämä ovat ihan pieniä. Muutaman 
sentin läpimitaltaan.

Joskus näköjään onnistuukin ja onkin parempi kuin luuli sellaisissa asioissa, joissa luuli olevansa huonompi ja jotka eivät alunperin niin kiinnostaneetkaan. Näin kävi minulle nyt tällä kurssijaksolla. Olin ajatellut, että teen niitä kuitunaruja ja kehrään villaa, kun ne asiat minua kiinnostivat. Sitten löysinkin itseni punomassa juurta onnistuneesti.

Tästä tuli ihan pieni kori!

Tälläinen!

Meillähän oli koulupäivät ihan 9-16, mutta oltiin myös iltaisin työpajaluokassa touhuamassa. Kävimme yhtenä päivänä hakemassa koulun mailta sammalta, sekä jäkälää ja minä harjoittelin sammalkranssien tekoa. Havukransseja opin viime syksynä tekemään Ahlmanilla, mutta jäkälästä en ollut koskaan aiemmin tehnyt.

Kuvasta saa tosi idyllisen tunnelman!
Totuus oli, että vettä satoi ihan kaatamalla
ja koulun pakusta puhkesi rengas. Onneksi 
saimme hälytettyä apua!

Meillä oli tavallista poronjäkälää, palleroporonjäkälää ja islanninjäkälää. Kaikista kokeilin kranssintekoa ja sekin oli vaikeaa. Vaikeampaa, kuin havukranssin teko. Mutta ihan kivoja niistä tuli sitten loppujen lopuksi!

Erilaisia jäkäliä, sammalia ja männyn-
juurta kerättynä.

Vähän jäi jakson ensimmäinen viikko vaillinaiseksi mielestäni. Olin jotenkin ajatellut, että opetus olisi ollut järjestelmällisempää, mutta se oli aika sekavaa. Pari ekaa päivää meni miettiessä, että mitäs tässä nyt oikein tekisi ja sitten tosiaan aloin tekemään sitä juurityötä, kun ei oikein muutakaan keksinyt. Ohjatumpaa tekemistä olisin kaivannut ja sitä, että kaikki olisi tehnyt jotain samantapaista ohjattuna. Nyt joku teki jotain ja toinen toista. 

Saatiin kuitenkin jo näytön ohjeistus kirjallisena, niin sitä pääsee tekemään ensiviikolla etänä kotona. Näyttöön täytyy tehdä joitakin tehtäviä kirjallisena, kuten luonnonkoristemateriaalien keruukalenteri ja jokamiehenoikeudet koristemateriaalien osalta. Myös tiettyjen koristemateriaalien historiaa ja sellaista. Sitten lisäksi pitää keksiä jokin tuote luonnonkoristemateriaaleista ja tai niitä hyödyntäen. 

Aika kiva kranssi tulee islanninjäkälästä!

Näyttää ihan merilevältä!

Kaksi viikkoa olisi koristemateriaalikurssia jäljellä. Pitää nyt oikein miettiä, mitä sitä seuraaville jaksoille suunnittelisi, että saisi jotain aikaankin. Pientä pajukoria ainakin mietittiin. 

Nooh, näytön saan ainakin aikaiseksi jollain jo ennen kurssia tekemälläni jutulla. Että siitä en olisi niinkään huolissani. Mutta aina olisi kiva oppia jotain uutta ja ihmeellistä!

Laitettiin pajua likoamaan seuraavaa 
kurssikertaa varten.