Suuntana omavaraisuus, osa 10; sadonkorjuu!

 

'Beta' -rypäleet vielä köynnöksessä. 'Zilga' on jalostunut
jo aiemmin mehuksi.

Jaahas, ollaan hetkessä, mitä omavaraisteluja odottaa ehkä eniten. Eli aika korjata työn tulokset! Suuntana omavaraisuus - yhteispostaussarjan lokakuun teema on siis kekri eli sadonkorjuun juhla.

Jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina joukko omavaraisemmasta, tai muuten vaan kestävämmästä elämäntavasta kiinnostuneita bloggareita julkaisee ennalta sovitusta aiheesta kirjoitetun postauksen omalla tahollaan.

Tätä postaussarjaa ovat luotsanneet jo monta vuotta Tsajut -blogin Satu ja Korkeala -blogin Heikki . He ovat aikanaan tämän yhteispostaussarjan keksineet ja ylläpitävät myös Omvaraisuus blogeissa (bloggaajille) ja Omavaraisuus blogeissa (keskustelu) -ryhmiä.

Suppilovahverokeittoa itse kasvatetulla
basilikalla.

Rakkautta ja maan antimia on ollut joka vuosi mukana #suuntanaomavaraisuus -yhteispostauksissa. Ei ole montaa kuukautta jäänyt väliin näinä vuosina!

Aikaisempia postauksiani löydät tunnisteiden suuntanaomavaraisuus, yhteispostaus, blogiyhteisö ja omavaraisuus takaa. Alta löydät linkit kaikkiin tämän vuotisiin postauksiin.

Osa 1

Osa 2

Osa 3

Osa 4

Osa 5

Osa 6

Osa 8

Osa 9

Tästä syksystä tulikin sitten satoisampi, kuin olin alkuvuodesta suunnitellut. Runsaasti lisääntynyttä aikaa kiitän koronasta! Koska opinnot olivat keväällä pääasiassa etänä, yht'äkkiä olikin aikaa ja jaksamista laittaa suunniteltua enemmän kaikkea kasvamaan.

Saimme jopa 4 päärynää!

Satoa on toki kerätty, käytetty ja säilöttykin koko kesä. Ensimmäisiä retiisejä ja salaattia saatiin jo huhtikuun puolella kasvihuoneesta. Aion laittaa ensi keväänäkin niitä heti alkukeväästä sinne kasvamaan ja näin aikaistaa satokautta. 

Laitoin myös persiljaa ja sipulia kasvihuoneeseen, koska ulos ei voinut vielä kylvää. Oli kannattava ratkaisu tämäkin! Satoa päästiin sipulista syömään ensimmäisiä kertoja silloin, kun kylvin ensimmäiset istukkaat avomaalle.

Pinaatistakin tein kylvön kasvihuoneeseen tosi aikaisin onnistuneesti. Palak paneeria saatiin tehtyä perinteisesti omista pinaateista aikaisemmin kuin koskaan!

Kylvin vielä nyt loppukesästä kasvihuoneeseen retiisiä ja lehtisalaattia. Niistä ollaan siis saatu vielä yksi myöhäinen sato.

Retiisin syyssatoa!

Kasvihuoneessahan meillä kasvoi tomaatin, paprikan, chilin, kurkun ja edellämainittujen lisäksi papuja, viidakkokurkkuja, tilliä, inkivääriä ja avomaankurkkua, sekä kukkana krassia. Yksi todellinen yllättäjä oli ruusukaali, joka oli lähtenyt kasvamaan multaan vahingossa tipahtaneesta siemenestä. Kasvi on ihan virheetön ja täynnä pieniä kaalinpäitä. Emme ole vielä niitä syöneet, mutta ruusukaali ei nyt niin kylmänarka ole. Joten mikään hoppu ei vielä ole!

Silkkaa rakkautta! <3

On se nätti!

Kukkakaalit meni toukille, mutta muutamia pieniä parsakaaleja syötiin. Kyssäkaalista onnistui toinen lajike ja siitä saatiin aikas hyvinkin syötävää.

Lehtikaali kitui koko kesän ja nyt vasta syksyn alusta ne ovat alkaneet rehevöitymään. Kyllähän me ollaan wokkeihin aina lehti silloin, toinen tällöin saatu. Mutta nyt olen jopa sitä kuivannut talven varalle.

Mummun ja papan isompi muru hommissa
mukana!

Oikeastaan kaikki viime syksynä kylvämäni kasvit epäonnistuivat. Olen aina vannonut syyskylvöjen nimeen ja koskaan aiemmin ne eivät ole näin mittavasti epäonnistuneet. Pinaatti lähti itämään kasvilavassa helmikuun lämpimän jakson aikana ja moni muukin. Sitten tulikin pakkasjakso lumineen, niin senhän sitten tiesi, miten niiden kävi. Joten, palsternakkaa esimerkiksi meillä ei syödä kuin parin yksilön verran!

Kasvimaalla on kahta maa-artisokka, joista
toinen kukki syyskuun alussa ja toinen 
aloitti kukinna lokakuun alussa.

Krassi on kukkinut upeasti koko loppukesän. Kehäkukasta 
saa korjattua viikon välein paljon kukintoja.

Porkkanoista teinkin sitten kevätkylvöjä pariinkin penkkiin ja ne ovat ehtineet kasvamaan hyvin. Olisivat varmaan onnistuneet paremminkin, jos vain jaksaisin/muistaisin/ehtisin harventamaan niitä. Toki olemme niitä syöneet ihan pienestä pitäen ja tehneet harvennusporkkanapestoakin. Porkkanaa on siis saatu syödäksemme hyvin ja osa on vielä maassa.

Peruna on ollut menestyjä! Sitä ollaan syöty kymmeniä kiloja ja toivottavasti kelit kylmenevät nopeasti, että saamme ne kellariin. Nyt on vielä niin lämmintä, että vaikka kellarin ikkuna on ollut auki, niin siellä on aikas lämmin. Meidän kellari on talon alla, joten se viilenee hitaasti. Mutta hyvin sadon kylmettyään säilöö!

Kuukuna tykkää syödä ahvenia paistettuna. Tai
"appee", niin kuin hän sanoo.

Kaikki itse kasvatettua ja pyydettyä!

Mutta, tiedättekö mitä? Minä onnistuin punajuuren viljelyssä! Parikymmenen epäonnen vuoden jälkeen, olemme saaneet satoa punajuuresta. Uskomatonta!

Tässä ei varmaan ole mitää ihmeellistä poppakonstia takana. Mutta kylvin ne ehkä vähän aikaisemmin, kuin yleensä ja kasteltiin koko kesä lämpimällä vedellä. Siemenet olivat ihan Lidlin tosi halpoja, pitkulaisen punajuuren siemeniä.

Mutta tässä se nähdään, että ei kannata lopettaa yrittämästä! En nyt edes tiedä, ollaanko me niin mielettömiä punajuuren ystäviä, mutta nyt on pakko opetella. Aion tehdä syysrosollin joku päivä punajuuren sadonkorjuuta juhlistaakseni. Olemme niitä jo syöneet uunissa fetan kanssa paahdettuina.

Punajuurionnea! =D

Mitäs vielä?... No, ainakin hernettä tuli kivasti syötäväksi ja pari pussia laitoin pakkaseenkin. Papuja ei tänä vuonna tullut kovin hyvin. Avomaankurkut epäonnistuivat... taas. Kesäkurpitsaa on saatu syötäväksi tasaiseen tahtiin ja olempa niistä sosetta keittänyt pakkaseen, sekä säilönyt niitä relishin muotoon. Viimeiset syötiin juuri jauhelihalaatikon muodossa. Muutamia liikeni kyllä kanoillekkin!

Viimeisiä viedään!

Mangoldi onnistui tämä vuonna upeasti! Sitä olemme syöneet lähinnä vokattuna. Sipulia on vähän varastossa. Ne ei tule "joulua näkemään. Mutta toisaalta kun ajattelee niin, että ollaan oltu omavaraisia sipulista koko kevät ja kesä. Ne ajat, kun sipuli on ostettaessa kallista, niin ei huonosti lainkaan.

Valkosipulia tuli kiitettävästi! Sitä ei ehkä tänä vuonna riitä kevääseen asti, koska säilöin koulun Jatkojalostuksen kurssilla sitä ison määrän. Mutta ei se haittaa, koska viime keväänä valkosipuleita meni hieman haaskuuseenkin, kun eivät säilyneet ihan koko talvea. Joten, parempi näin!

Meloneita ei tullut yhtään, samoinkaan ei myskikurpitsaa... yllätys, yllätys! Mutta tavallisesta kurpitsasta sitten alkukesän epäilyjen jälkeen saammekin muutamia oikein mukavan kokoisia mollukoita. Pari olen lahjoittanut muualle ja syötykin ollaan jo yksi. Kurpitsasosekeitto on niin herkkua!

Wokkiaineksia!

Koko kesän olen korjannut satoa myös villivihanneksista. Nokkosen siementä on niin meille ihmisille, kuin kanoillekin. Kerppuja lampaille siirtotalli puolillaan myrskyn kaatamasta pihakoivusta, keräsin kuivuriin poimulehteä, voikukkaa, koivunlehtiä, ruusun terälehtiä, kanervankukkaa ja vaikka mitä. 

Kehäkukista olen kerännyt satoa pitkin kesää ja kuivannut niitä. Kukinnoista teen ehkä kosmetiikkaa. Ensi vuoden puolella minulla alkaa koulussa Hyvinvoinnin tuottaminen luonnontuotteiden avulla. Siihen jaksoon kuuluu tosiaan tuo luonnonkosmetiikkakin. On siis hyvä olla tarpeita varastossa!

Kanoille nokkosensiemntä talveksi.

Minulla on myös tulossa Luonnon koristemateriaalikurssi ja Kädentaidoissa osaaminen ja ohjaaminen. Näitä varten olen kerännyt "satoa" osmankäämistä, koivunoksista ja nokkosesta ainakin. Koululla on meidän itse sinne keräämiämme materiaaleja, kuten koivuntuohta ja männynjuuria, mutta on hyvä olla materiaalia näistäkin itsellä. Joten, sadonkorjuu ei ole jäänyt pelkkään syötävään!

Syli täynnä lehtikaalia on helppo hymyillä!

Oman maan antimien lisäksi ollaan marjastettu ja sienestetty. Sieniä lähinnä suoraan syötäväksi. Herkkutatteja olen kyllä kuivannutkin, mutta suppista on vielä edellisvuotista kuivattuna. Jonkin verran jääkaapissa on haapa- ja karvarouskua suolattuna. 

Värjäyssieniä olen keräillyt ja kuivannut. Opin tunnistamaan muutaman uuden tänä syksynä ja löytänyt yhden paikan missä niitä kasvaa. Kuka nyt suppista viittii kerätä, kun voi samettijalkaa ja verihelttaseitikkiäkin poimia!

Tässä minulle uusia tuttavuuksia värjäyssienten
saralta. Verihelttaseitikkiä ja samettijalkaa.

Omasta pihasta on löytynyt ihan kivasti
herkkutatteja ja voitattejakin.

Puolukkaa en ole kerännyt kuin heti syötäväksi, koska ihana ystävä toi tuliaisina ämpärillisen puolukkaa. Mutta ehkä käyn vielä katsastamassa pari puolukka paikkaa, koska tuliaispuolukat jalostuivat mehuksi.

Mustikkaa on pakastettuna ja lakkaa hieman hillottuna. Luonnonmarjoista vadelmaa keräsin muutaman litran pakastimeen ja tein pienen määrän herkkuhilloa.

Karpalot on vielä keräämättä. Pitäisi käydä tsekkaamassa, joko ovat kypsiä. Viime vuonna kerättiin karpaloa ihan lokakuun viimeisinä päivinä. Mutta nyt on ollut lämpimämpää.

 Puutarhamarjoista on tehty mehuja, koska lapsenlapset. Pakkaseenkin on niitä laitettu, jotta saadaan keitettyä lisää, kun lämmityskausi starttaa kylmien tultua.

Karviaisia on pakkasessa kerättynä kanoille talven vitamiineja varten. Karviainen on vähän sellainen marja, että sitä ei osaa syödä kuin puskasta suoraan. Löysin kyllä hyvän karviasnektariinin ohjeen, mutta minulla ei ollut sosemyllyä, millä sitä tehdä. No, nyt löysin juuri kirppikseltä sellaisen ja on sitten valmiina ensi syksyä varten.

Beibe sorvasi hienon suttunuijan! <3

Kekseillä voikukkamarmeladia ja karpalo-
hyytelöä, sekä ruusunterälehtihilloa.

Mehuista jääneistä mäskeistä olen kuivannut marjajauheita. Niitä on mukava ripsauttaa tuorepuuroihin, rahkoihin ja vaikka leipätaikinoihin. Eihän se nyt kovin ekologista ole, kun sähköllä niitä tuntitolkulla kuivaa. Mutta tuleepahan käytettyä. Ajattelin käyttää niitä myös saippuamassoihin kuoriviksi ja hyvää tekeviksi ainesosiksi.

Omenoita ei tullut, mutta Beibe haki niitä työkaveriltaan. Niitä puristettiin melkein 20 litraa tuoremehua pakkaseen. Suunnittelimme hakevamme vielä lisää, jos heiltä vielä liikenee. Kuivatut omenarenkaat ja hillo olisivat hyvää!

Omppu-kulta!

Kuukuna tukkihommissa!

Jännää luetella näin sitä, että mitä kaikkea onkaan kerännyt talteen ja mistä kaikesta satoa onkaan saanut. Tässä ehkä huomaan sen, että meille sadonkorjuuaika on todella pitkä! Alkaa siitä, kun ensimmäiset nokkoset ja vuohenputket maasta pilkistävät. Niitä kerätään heti syötäväksi, kuivattavaksi ja ryöpätään pakastimeen.

Myös talvella kerään kaikenlaista satoa. Tälläisiä ovat luonnon koristemateriaalit. Puiden käpyjä nyt ainakin esimerkiksi. Kun harrastus, opiskelu ja oikeastaan koko elämä on tätä luonnon hyödyntämistä eri tavoin, sadonkorjuuaika on ympärivuotista. 

Minulla on varastoissa nokkoskuitua, koivunlehtiä, värjäyskasveja, sekä -sieniä, eläimille kaikenlaista kuivattua, koivunrisuja, tuohta, tervaa, tököttiä, jne., jne.

Papan kanssa "paappa hommissa"!

Todellakin meidän ihmisten ruokien lisäksi kerätään jonkin verran satoa eläimille ja siihen päälle vielä kaikki harrastustoiminnassa tarvittavat luonnonmateriaalit. Koska ei voi koskaan tietää, mitä tulisi tarvitsemaan. Moni asia on kuitenkin kausituote ja sitä ei sitten saa, jos ei ole keräämässä oikeaan aikaan.

Paljon perunoita!

Kuukuna kokkasi kaura-omenapaistosta!

En nyt sen kummemmin ala kertoilemaan meidän kuulumisia, muuta kuin että hyvää kuuluu! Minulla on ollut tiukka opintojen täyteinen syksy, joka nyt helpotti muutamaksi etäviikoksi. Beibellä on vielä tämä lokakuu lomaa ja ajattelimme syyslomaviikolla tehdä yhdessä jonkin pienen reissun. Se, mihin tässä uskaltaa liikahtaa, onkin sitten eri juttu!

Kasvimaa ja -huone ovat vielä talviteloille laittamatta ja teurastukset on hoidettava jossain vaiheessa. Kolme pässiä ja yksi kukko on teurastuslistalla tänä syksynä.

Omppu osaa jo istua tuettuna ja hän on
alkanut syömään soseita äidin-
maidon lisäksi.

Kuukunaa on lakanut kiinnostamaan kalastus.
Hän haluaa aina tutkia papan vieheitä.

Voi näitä rakkaita! <3

Sellaiset sadonkorjuukuulumiset täällä meillä! Käyhän lukemassa, miten muilla yhteispostaukseen osallistuvilla on mennyt. Linkit alla!

'Apache' -chiliä kuivattuna

Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/10/05/urbaania-omavaraisuutta-sato-2020/

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/10/mita-taman-vuoden-sadosta-opittiin.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/10/satokauden-tilinpaatos.html

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-osa-10-2020/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/10/suuntana-omavaraisuus-osa-10-sadonkorjuu.html

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/10/unelmana-omavaraisempi-elama-sadonkorjuu.html

Omavarainen.fi

Näkymä Pajulanjärvelle eräänä aikaisena jäniksenmetsästys
aamuna.

Oikein ihanaa lokakuuta kanssabloggareille ja kaikille lukijoilleni! Voikaa hyvin! <3