Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

maanantai 4. toukokuuta 2020

Suuntana omavaraisuus osa 5; pölyttäjät ja eläinvauvat


Luntakin saatiin muutamana päivänä vappuviikolla!


Täällä ollaan taas ja on suuntana omavaraisuus postauksen aika! Joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 9 julkaistaan yhteispostaus, johon osallistuu iso joukko omavaraisuudesta, kestävästä elämästä ja muuten vaan kaikesta puuhaamisesta kiinnostuneita bloggaajia. Monenlaista elämäntyyliä ja -tilannetta elävää ja monenmoista puuhastelijaa mahtuu kyllä joukkoon. Silläpä onkin mielenkiintoista käydä postauksia lukemassa, koska juttua löytyy monesta näkökulmasta.

Kuhmalahden kaupalla kukkivat voikukat!


Suuntana omavaraisuus -sarjaa ja yhteispostauksia "johtaa" Tsajut -blogin Satu ja Korkeala -blogin Heikki .


Ollaan saatu nauttia upeista iltataivaista!


Minun tämän sarjan ja edellisten vuosien postaukset löydät suuntana omavaraisuus ja omavaraisuus -tunnisteiden takaa. Instasta löytyy myös #suuntanaomavaraisuus hästägillä.

Alla olevista linkeistä pääset lukemaan minun tämän vuotiset sarjaan liittyvät postaukset. Tämän kertaisen postauksen loppuun laitan linkin muiden osallistuneiden bloggaajien postauksiin.

Osa 1
Osa 2
Osa 3
Osa 4



Tämän kuukauden aiheina ovat pölyttäjät ja eläinvauvat. Mutta mennään ensin hieman kuulumisiin!
Elämä on ollut tätä korona-arkea! Minä olen etäopiskellut KeTaToa eli Kestävällä tavalla toimista ja Green Carea. Ensin mainittu onkin sujunut ihan hyvin, koska luonto alkaa tuuppaamaan kaikenlaista tunnisteltavaa, niin linnuissa kuin kasveissakin. Muutamia tehtäviä olen saanut tehtyä ja palautettua. Minusta on tuntunut ihan, että olen saanut opintoja etenemään hyvin, vaikkei lähiopetusta ole ollutkaan.


Jämälangoista Kuukunalle sukkaa!


Green Caren osalta onkin ollut hankalampaa. Koska korona, ei yksikään päikky, koulu, vanhainkoti tms. ota näyttöä suorittamaan. Olenkin yhden luokkakaverini kanssa yrittänyt keksiä jotain, millä saataisiin näyttö yhdessä tehtyä. Tämä tuottaa päänvaivaa kovasti!

Männyn kilpikaaraa taiteiltuna Green Care tehtävässä.

Yksi koulutehtävä oli mennä ulos keskustelemaan
jonkin kasvin kanssa.


Beibe on ollut kesälomalla töiden vähyyden takia. Ensin kaupat tyhjenivät elintarvikkeista ja sitten ei kukaan ostanutkaan enään mitään. Ainakin valmisruokapuoli hiljeni.
No, minä en ole valitellut, että ollaan saatu yhteistä aikaa! On ollut mukavaa puuhastella kotona ja Kuukunakin on ollut mummulassa paljon.


"Paappa" hommissa papan kanssa.


Koska meistähän tuli isovanhempia jo toiselle lapsenlapselle ja Kuukunasta tuli isoveli pienelle siskolle. Tämä on ollut niin iso ilo tähän synkkään aikaan!

Pikku Omppu!


Kalastuskausi avattiin ja saalis oli nolla! Järvellä oltiin hieman jiggailemassa, lippaa heittelemässä, uistinta vetämässä ja veneestä pilkittiinkin. Kala ei syönyt kyllä yhtään! Ei näin aikaisin keväällä kalaa taida saada kuin verkoilla ja katiskalla. Jos me niilläkään saataisiin....

Uistimenvetoa kylmäässä kelissä!



Kasvihuoneeseen olen istutellut kaikenlaista. Retiisiä, pinaattia, persiljaa, paria salaattilajiketta ja sipuleita. Ajattelin, että kylvän sinne jotain sellaisia, mitä söisimme pois ennen kuin tomaatin-, paprikan- ja chilien taimet istutetaan. Yritän aikaistaa kasvukautta, koska avomaalle ei todellakaan ole vielä täällä III -vyöhykkeellä voinut kylvää mitään. Ei ainakaan meillä, koska lavat vasta ovat pikku hiljaa sulaneet jäästä.

Retiisiä ja pinaattia kasvihuoneessa.


Kasvimaalla pitäisi jatkaa joka vuotista katteiden laittoa lavojen väliin. Loputonta taistelua juolavehnää, leinikkejä ja ohdakkeita vastaan.
Muutenkin taas vähän uusia kasvilavoja, sekä tehdä uusia ja isompia. Noi pienet lavakaulukset ovat ihan kätsyjä, mutta esimerkiksi perunalle olisi kiva saada isompia.

Valkosipulia "silmänkantamattomiin"!


Beibellä on tosin "plääni" perunalle. Naapuri kaatoi meidän rajalta leppiä ja yksi kulma pellosta saa nyt valoa. Uskomatonta kyllä, juuri siinä kohdassa meidän sinisen saven peltoja, onkin muhevaa multaa. Paikka on sellainen, mistä kerään nokkosta ja vuohenputkea keväisin. Joten, Beibellä on aikas kitkeminen, jos siihen pottua laittaa.
Lisäksi, meillä on ollut kiusana vesimyyrät ja tässä kulmassa niitä on ainakin ennen ollut. Saas nähdä, meneekö tämäkin yritys syteen ja no, saveen!

Luonnonvaratuottaja työssään. Lepän kuorintaa lankojen
värjäystä varten.


Laitoin sitten kuitenkin niitä tomaatteja esikasvatukseen. Taimeni ovat kuitenkin aikas honteloita, mutta josko ne siitä totuttuun tapaan vahvistuisivat.



Chilit ja paprikat vein kasvihuoneeseen ja pakkanen ne sitten vei. Huolellisesta peittämisestä huolimatta, kasvihuoneeseen iski -8 asteen yöpakkanen ja se oli siinä. Taimistolle matka käy jossain vaiheessa!

Suurin osa maisseistakin meni. Tässä kuva vielä siitä
vaiheesta, kun vasta ollaan itämässä.


Kurkkua, avomaankurkkua, kurpitsaa, kesäkurpitsaa, maissia, melonia ja kesäkukkia olen laittanut esikasvatukseen. Ja papuja! Osa ehti itämään ennen tuota kovaa pakkasyötä, joten piti tehdä uusia kylvöjä.
Mitäänhän ei pitänyt tänä keväänä laittaa, mutta korona antoi niin paljon lisää aikaa, että oli pakko se hyödyntää. Syksy sitten näyttää, ehdinkö satoa säilömään. Mutta se on sen ajan murhe se!

Tälläinen ruskosammakko säikäytti minut kasvihuoneella.


Pölyttäjiin seuraavaksi! Meidän omat "likathan" eli tarhamehiläiset lähtivät liikkeelle huhtikuussa. Puhdistuslento huomattiin, kun olivat sontineet pesälaatikkonsa päälle. Luntahan ei ollut tämän kakkimisen tarkkailuun.
Hieman ollaan oltu huolissamme, kun kelit ovat olleet sen jälkeen tosi kylmät. Mutta pesä tuntuu elinvoimaiselta ja painavalta. Ruokaa näkyi olevan ihan hyvin ja hieman jo pajut kukkivat. Ja on meillä näille pörriäisille lisäruokaakin varattuna.

Mauri on ujuttautunut taas kuvaan!


Tarkoitushan olisi tehdä jaoke tästä meidän ainokaisesta pesästä. Emme lähteneet viime kesänä jaoketta tekemään ja ehkä hyvä niin, koska pesä talvehti vahvana.
Nyt on kuitenkin uusi kuningatar tilattuna ja valtiattaren pitäisi saapua kesäkuun alussa. "Vuokrapaikkakin" jaokkeelle on sovittuna Beiben siskon mökiltä. Koska jaokehan täytyy viedä ainakin 2 kilometrin päähän vanhasta pesästä, ettei jaokkeeseen laitetut lentomehiläiset palaa vanhaan pesään.
Tämä jaokkeen teko jännittää meitä amatööritarhaajia ihan sikana! Mutta jaokkeen teolla ehkäistään parveilua ja saadaanpahan levitettyä pölytyspalvelua laajemmalle ainakin siksi aikaa, kun uusi yhdyskunta on vuokramailla.

Mehiläistytöt olivat tosi kärttyisiä ja pistivät Beibeä
suojiin ja taisivat paskoakin! ='D


Yle luonnolla on Pelasta pörriäinen -kampanja , johon minäkin kävin rekisteröimässä ötökkätekoni. Tein viime kesänä perhoskukkapenkin, mitä jatkan tänä kesänä. Olen myös kunnostanut risuaitaa, joka on kuin valtava ötökkähotelli.
Ihan jo noiden meidän ja kahden naapurin mehiläisten takia, meidän valkoapilavaltainen nurmikko jää paikka paikoin ajamatta. Välillä pörrääjää on nurtsilla niin paljon, ettei siellä melkein hirvene kävellä!
Myrkkyjä en ole käyttänyt juurikaan aiemmin ja ei niitä ole nytkään aikomus käyttää.
Tämä pörriäiskampanja on ihan kiva tapa osallistua pölyttäjien auttamiseen ja minulla se on hyvä lisä edistää opintojanikin.

Pylly pystyssä narsississa.


Kimalaisiahan on nyt myös kukissa näkynyt. Nämä ensimmäiset kimalaiset ovat kuningattaria, joten onkin ensiarvoisen tärkeätä, ettei niitä liiskaa. Jos haluaa auttaa kimalaisia, niille voi vaikka askarrella ruokintaautomaatteja. Tästä linkistä löydät ohjeen sellaisen tekoon.

Toi rantahämähäkki eli rantatarantuli säikytteli minua monta
viikkoa kasvihuoneessa. Nyt se on toivottavasti häipännyt!


Perhosten osuus pölytyksessä taitaa olla aikas mitätön! Mutta onhan ne nyt kauniita ja niitä on ihana seurata varsinkin näin keväällä.
Jos kuitenkin ajattelee niin, että perhoset ovat tärkeitä lintujen ravintona. Niin aikuisina, kuin toukkinakin. Olenkin miettinyt paljon sitä, että meillä täytyy olla tosi paljon kaikenlaista öttiäistä, koska lintujenkin määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta.
Teinkin tänä keväänä elämäni ensimmäiset linnunpöntöt, Beiben raskaasti avustaen. Mutta kuitenkin! Molemmat pöntöt tehtiin puretun navetan ladon seinälaudan pätkistä.

Vävyn ottamassa kuvassa, nokkosperhosella on jäänyt
siipien kehitys kesken ja ne eivät ole auenneet
kokonaan.


Illalla myöhään ripustettiin pöntöt ja heti aamulla niissä oli jo asukkaat. Talitiaispariskunta muutti molempiin.

Pöntöt!






Eläinvauvojahan meillä onkin tänä keväänä kanien ja karitsoiden muodossa. Kanit olivat silkka vahinko, koska naaraskani pääsi kiipeämään uroksen karsinaan ja lempi leiskui. Kuusi poikasta syntyi, joista viisi jäi henkiin. Kolme urosta ja kaksi naarasta.

Kaninpesä!

Muutaman päivän ikäisenä.

Kuukuna ihmettelee pikku kaneja. Toi emo ei ole ollut
moksiskaan, vaikka noita pentuja on käsitelty. Sanotaan,
ettei pesälle saa mennä ainakaan viikkoon, ettei emo tapa/hylkää
poikasiaan. Meillä ei yksikään kaniemo ole näin tehnyt.

Onhan nää nyt suloisia!



Nämä ovat Uuden seelannin punaisen ja Suuri hopean risteymiä. Suuria rotuja molemmat ja hyviä siksi liharotuina. Pistin piruuttani poikaset myyntiin ja kauppa kävikin niin hyvin, että vain yksi urospoikanen on myymättä.


Tämä uros olisi vielä kotia vaille!




Tippi -lammas poiki maaliskuun lopulla kolme pässikaritsaa. Synnytys sujui kuin suoraan oppikirjoista ja siihen ei tarvinnut puuttua, saati auttaa. Karitsat kaikki oppivat imemään ja ovat lihomisestaan päätellen saaneet runsaasti maito. Nythän ne jo ovat opetelleet syömään kuivaa heinää ja rehua. Olen niitä päästänyt tuorettakin maistelemaan emonsa kanssa. Vilkkaita pikku pässejä kaikki!



Kuukuna on sylissä, jottei Tippi puske häntä. Emo on tässä
vaiheessa tosi suojelevainen.


Sehän nyt hieman teettää ongelmia, että ovat pässejä. Olen sopinut Beiben siskon kanssa, että Tippi -emo saa mennä heidän uuhien kanssa kesälaitumelle keräämään voimia ja nämä pässipojat jäävät tänne Leppämäkeen vieroituksen jälkeen Voitto -pässin kanssa. Voittohan kuohittu pässi ja se menee kivasti näitten nuorten kanssa.





Se, että kaikki ovat pässejä, tietää syksylle teurastuksia. Emme voi jättää yhtään kuohitsematonta pässiä kotiin. Mutta, jos jollain teistä lukijoista on pässille tarvetta, toki sellaisen elossakin myyn! Nämä ovat suomenlampaan ja ahvenanmaanlampaan sekoituksia. Eivät siis puhdasrotuisia. Säpoo minulle päin, jos kiinnostelee! Ovat vieroitusiässä noin 3 kuukauden iässä.

Mauria kiinnostaa!

Muihin lampaisiin tutustumista aidan takaa!



Minähän myin pois Nellan ja Upin lemmikkilampaiksi. Nellaa ei voinut astuttaa ja Uppikaan ei ollut luonteeltaan ehkä sopiva tulevia tarkoitusperiäni ajatellen. Lisäksi Nellan villan laatu on huono verrattuna noiden muiden lampaiden villaan. Ja muutenkin elän sellaista hetkeä elämässäni, ettei tee yhtään huonoa, vaikka lampaita onkin vähän vähemmän.



Minullahan ei ollut aikomusta konehaudottaa kananmunia. Mutta niin vain siltäkin osin suunnitelmat muuttuivat,
Laitoin omien orpington rotuisten kanojeni munia 16 kappaletta hautumaan. Mutta vain kolme munaa lähti kehittymään.
Minulla on omahaudottu kukko nimeltään Synkkä, joka ei ilmeisesti ole kovin halukas polkemaan. Se kuitenkin olisi nyt ihan hyvässä iässä, että siitä ei pitäisi kiikastaa. Suurin osa kanoistakin on nuoria.
Viime kesänä ajattelin huonon itävyyden johtuvan Synkän nuoresta iästä, mutta ei se nyt ainakaan enään vaikuta.
Voipi olla, että menee kukko vaihtoon! Harmi sinänsä, koska Synkkä on muuten hyvä kukko. Se on kiltti kanoille ja ennen kaikkea, ihmisille. Se ei puolusta kanojaan edes vaikka Kuukuna tulee kanalasta hakemaan munia ja on vähän riehakas. Sen takia vähän mietityttääkin, että jos sitten vaan yrittäisi vanhaan malliin saada siitosmunia ostettua ja niitä haudotettua.




Nämä ovat vaikeita päätöksiä, kun kuitenkin tätä omavaraisuuttakin pitäisi ajatella. Minähän olen "pyörittänyt" tätä orpington touhuani niin, että olen konehaudottanut omien kanojen munista tipuja, joista olen kananuorikot myynyt ja kukot ollaan teurastettu omaksi ruuaksi.
Olen ostanut vuosittain kymmenisen siitosmunaa, joista olen konehaudottanut itselleni uusia kanoja parveen ja kukot ollaan myyty tai teurastettu omaksi ruuaksi.
Tämä on ollut hyvä systeemi, koska olen saanut hieman rehurahaa myydyistä nuorikoista ja lihaa kukoista. Emme ole juurikaan broilerin lihaa ostaneet, koska meillä on ollut noita kukkoja syödäksemme.

Mutta joo, katsotaan nyt mikä tulee olemaan Synkän kohtalo. Luulen kyllä, että vaikka tässä uhoan, Synkkä saa pitkän ja hyvän elämän Leppämäessä. Vaikka onkin tuhkamunakukko!

Kaikki kolme munaa kuitenkin kuoriutui ja jos nyt olen Sorakukan ohjeiden mukaan kyttätä vuorokauden ikäisten tipujen siipisulista sukupuolta. No hoh hoijaa! Enpä ole yhtään sen varmempi, mutta olisko 2 kukkoa ja yksi kana. Se selviää viimeistään siinä vaiheessa, kun alkavat munimaan ja kiekumaan! ='D



Eläinvauvoista olen laittanut paljon videoita instan storyihin. Ne ovat olleet tosi suosittuja ja olen saanut mielettömän määrän yksityisviestejä siitä, kuinka eläinvideot ovat tuoneet iloa ihmisten arkeen tänä vaikeana aikana. Jos kiinnostaa jatkossakin seurata meidän ja meidän eläinten elämää muuallakin kuin täällä, ota insta seurantaan @rakkauttajamaanantimia .

Uppi kerittynä!

Matolääkettä ja leipää
heti perään, ettei tabu
tule ulos!

Laatuaikaa parisuhteessa!



Elämä on siis ollut erittäin täynnä kaikenlaista puuhaa ja hommia! Beibe tosiaan jäi kuukauden alusta puoleksi vuodeksi vuorotteluvapaalle. Hänellä on suunnitteilla monta isoakin prokkista, kuten puimalan lattian uudelleen valaminen. Sitä hän on aloittanutkin ja niin kuin aina, vanhan purkaminen on kova urakka. On pitänyt kaivaa vanhan ja halkeilleen valun alta nousseita isoja kiviä. "Paapat" on joutunut koviin hommiin!

Mauri mukana projektissa!
Ja onneksi Kuukunakin
käy auttamassa hommissa!


Minä puolestaan vielä odottelen, että "joudunko" lähiopetukseen vielä toukokuun puolella. Tämä etäily on kuitenkin sujunut minulla niin hyvin, että melkein voisin etäillä tämän lukukauden ihan huoletta loppuun. Mutta se ei ole minun päätettävissäni!

Meillähän tuli vappuna 26-
vuotta yhteistä elämää täyteen!


Nyt on satanut parina päivänä ja lämpöasteita on ollut yötä myöten. Aina sitä vaan hämmästyy, kuinka nopeasti luonto alkaa vihertämään. Nyt eletään kevään parasta aikaa!

Tein vappupöytään
voileipäkakun.

Ja hunajasimaa koivunmahlasta.


Mitähän muut bloggarit ovat touhuilleet? Onko ollut eläinvauvoja? Ja onko pörriäisten oloista huolehdittu? Käyhän lukemassa kuulumiset ja mahdolliset suunnitelmat alla olevista linkeistä! Blogit on kasvuvyöhykkeittäin, jotta lukijana saat mahdollisimman hyvän hyödyn niin halutessasi. Kiitos tästäkin hienoudesta Sadulle ja Heikille!

Näin upeita kuvia kävi yksi kaveri
ottamassa meidän lampaista. 

Sirpan kuvia voi käydä ihailemassa
Instagramissa.

Hänet löytää @photographsbysirpa


Kerrassaan upea kuva Voitosta!


Vyöhyke 1

Vyöhyke 2

Vyöhyke 3

Ku Ite tekee https://www.kuitetekee.com/2020/05/04/suuntana-omavaraisuus-2/
Villakotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=4399

Vyöhyke 4

Vyöhyke 5

Norja






22 kommenttia:

  1. Onnea karitsoista ja kaneista ja onnea haudontaan! Toivottavasti onnistuu haudonta paremmin kuin meillä... Meilläkin näkyi viikonloppuna ensimmäinen sammakko (ja eka sisilisko), lampi on ollut vielä kylminä aamuina riitteessä joten kutua saa varmaan odotella tovin. Tuo hunajasima vaikuttaa kyllä houkuttelevalta, tänä keväänä en valuttanut mahlaa kun pakastimessa on vielä viimekeväisiäkin :D Mutta simaksihan niitä olisi voinut laittaa, varmaan vaahteranmahlasta olisi tullut superhyvää. Mutta saahan sitä simaa tehdä muutenkin kuin vapuksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaan onnitteluista! Haudonta meni kyllä huonoiten ikinä. Mutta tälläistä tämä elämä on!

      Sima on tosi hyvää muulloinkin kuin vappuna. Sopii hyvin ainakin grilliruokien kanssa. Ja varsinkin tämä hunajasima, mikä ei ole niin makeata!

      Poista
  2. On ihanaa aikaa tämä kevät ☀️Teillä siellä niin paljon uuden elämän ihmeitä💕Huomasitko ed.kommentissani sen Camilla Plumin ohjelman ajankohdan? Onnea yhteiseloon jatkossakin💜 Me ollaan tavattu vappuna 1971♥️ ja edelleen ollaan rakastuneita toisiimme,että kyllä ihan kestävät ennusteet teilläkin🤗.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Ihanaa aikaa on!

      Paljon on kaikenlaista vauvaa, elukoiden ja ihmisten!

      Hei, kiitos siitä tiedosta! Camilla Plum on oikea kaikkien ruuanlaittajien "Äiti"! Se on todellinen harmi, ettei näitä hänen ohjelmiaan Areenasta näy!

      Joo, eiköhän tää yhteiselo kattota hamaan tappiin asti! ='D

      Poista
  3. Teillä on aina niin mielenkiintoiset ja moninaiset puuhat siellä. Ihan hengästyy melkein lukiessaan mitä kaikkea olette puuhailleet! Ihanaa kevättä sinne ja tsemppiä kaikkiin puuhiinne sekä sun opintojen loppuun saattamiseen. Tuli mieleen, voisiko sen sun Green Caren suorittaa livenä onlinessä, vai onko se sellainen, että siinä on oltava fyysisesti ihmisten koolla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, kyllä tässä ihan itekin ollaan koko ajan hengästyksissä! ='D

      Me luodaan Faceen (tai siis mun kaveri luo!) suljetun ryhmän, johon saa liittyä. Me haetaan siihen lähinnä kaupungissa tai lähiöissä asuvia henkilöitä noin kymmenen. Kolmen tehtävän sarja, josta halutaan jaettavaksi osallistujien kokemia tunteita ja tietysti palautetta. Tehtävät tekee jokainen omilla tahoillaan. Tarkoituksena olisi tuoda esille lähiluontoa ja sitä, että myös kaupunkiympäristöstä löytyy paljon voimaannuttavaa luontoa ja luontokokemuksia.

      Poista
  4. Tuntuu kyllä uskomattomalta, että minä päivänä hyvänsä tulee meillekin oma "Omppu". Mitenkäs Kuukuna on suhtautunut kun hän ei olekaan ainoa mummun ja papan silmäterä?

    Nuo teidän eläinvauvat ovat olleet suuri ilo instassa ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, teillä eletään ihanaa odotuksen aikaa!😘 Kuukuna suhtautuu aivan upeasti pikkusiskoon. Ainakin vielä... 😁

      Poista
  5. Teiltä ei tekeminen lopu 😊 mutta onneksi Mauri ja Kuukuna ovat apuna. Alkoi tehdä mieli kania ja pässiäkin, mutta eipä taitaisi aika ja voimat riittää kaiken hoitamiseen. Hyvä kun tuosta puutarhasta ja kissasta selviää.
    Omavaraisuutta täällä tuottaa kasvimaa ja villiyrtit. Nyt popsitaan nokkosta ja nuoria vuohenputkia, nehän eivät hevin lopu. Varsinkin näin korona-aikana on mukava ajatus, että voi käydä hakemassa ruuan omalta ”torilta”.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puuhaa riittää, mutta ihania apulaisia on onneksi tarjolla! =D
      Eläimissä on oma hommansa ja jaksamista ne kyllä vaativat. Vaikka kyllähän niistäkin ainakin henkistä voimaa saa!

      Sinulla onkin siellä niin upeat kasvimaat, että! Ja vuohenputkea olen itsekin jo nautiskellut. Pakkasessa on vielä pari pussia viime vuotista nokkosta, joten niitä olen käytellyt ennen uuden sadon säilömistä.

      Poista
  6. No on teillä täysi rähinä päällä touhua piisaa. Elukoitaki noin montaa sorttia. Mulla vaan noita villejä, hanhia,riekkoja ja muita lintuja ja sitten vielä vuonossa. Kärppä lienee lähinnä kotieläintä. Kalastuksesta, jos teillä olisi weke katiska niin aika hyvin pysyisitte kalassa. Tai sitten vastaava itsetehty kun näkyy olevan taitoa sellaiseen huushollissa. Jos asuisin siellä ostaisin karitsan siis lähiruoaksi :) Hyvää kasvukautta ja opiskeluintoa, toivottavasti tilanne muuttuu niin että saat harjoittelua alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villit eläimet ovatkin hyviä kotieläimiä, kun pitävät pääosin itse itsestään huolta!😊
      Ai että, kun voitaisiinkin vaihtaa karitsanlihaa kalaan kanssasi!

      Poista
  7. Teidän touhuja on kyllä niin kiva seurata, niin täällä kuin instagramissakin. Ihanaa kevään jatkoa!

    VastaaPoista
  8. Teillä on ehtinyt taas tapahtua vaikka mitä! Suloisia eläinvauvoja! Tosi harmi tuo maissin ja chilien kohtalo. Tsemppiä opintoihin ja ihanaa toukokuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä kieltämättä on taas sattunut ja tapahtunut!
      Taimien kohdalta vähän harmittaa, mutta pistäisihän se nyt tietää, ettei kesä vielä tule. Nytkin sataa lunta!

      Eläinvauvat ovat kyllä ihania!

      Poista
  9. Sun kehitysvikainen nokkosperhonen on aivan pähee koivutyttöperhonen :) Ekoja lentäjiä, riippuu vuodesta miten yleinen. Tänä vuonna on hyvä vuosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei! Kiitos tiedosta! Meillä on näkynyt täällä aikaisemmin useita nokkosperhosia, joilla ei ole siivet auennut kokonaan. Näytti sellaiselta!

      Poista
  10. Onnea piskuisista eläinvauvoista! Täällä meilläkin on kimalaisia ollut ennätyspaljon, samoin perhosia. Risuaidan myötä myös leppäkerttuja on jo näkynyt, ahertavat kovasti päivisin (en todellisuudessa tiedä, mitäå ne syövät, eli miksi niitä on). Herkullisen näköinen vappukakku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pässikaritsat ovat kyllä mukavia pikku lampaita!
      Onkohan kirvoja leppisten ruuaksi? Meillä on tosi vähän leppäkerttuja!

      Poista
  11. Aika mielenkiintoista. Mistä siulle on kerrottu että jaoke pitää siirtää kahden kilometrin päähän pääpesästä? Miulle taasen on opetettu että riittää että jaoke siirretään muutaman metrin päähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kursseilla kerrottiin, että jos jaokkeessa on lentomehiläisiä, ne eivät jää jaokkeeseen, jos se on alle 2 kilometrin päässä. Ne palaavat vanhaan pesään. Vielä lentokyvyttömät eivät jätä kuoriutumattomia toukkia ja lähde "kävellen" pesästä.
      Jos lentomehiläiset lähtevät jaokkeesta, siellä pitää olla tarpeeksi ruokaa, koska silloin ei pesään tule uutta ruokaa. Sikiöistä kuoriutuneet uudet mehiläiset, sekä jaokkeen lentokyvyttömät mehiläiset pitävät pesää omanaan ja sen voi siirtää takaisin vaikka vanhan viereen noin kuukauden päästä.

      Me tosiaan käytiin kanden viikonlopun mehiläishoitokurssi ja ollaan soiteltu Vesilahdelle Mesimestareille (mistä meidän pesäkin on hankittu) ja he ovat kyllä ihanasti ja kiihkottomasti meitä neuvoneet. "Ammattilaisharrastajien" jutut ovat olleet välillä niin ja näin ja osa kannattaa jättää kyllä omaan arvoonsa.
      Ollaan myös hankittu Mehiläishoitoa käytännössä kirjat, joista on ollut tosi paljon apua.
      https://www.hunaja.fi/tuote/mehilaishoitoa-kaytannossa-1/
      https://www.hunaja.fi/tuote/mehilaishoitoa-kaytannossa-2/

      Liityttiin mehiläishoitoyhdistykseenkin ja heidän lehdessään on kivasti aina ohjeita ajankohtaisiin hoitotoimenpiteisiin.

      Jännittää kyllä sikana uuden kuningattaren tulo! Vaikka luettua tietoa on paljon, käytännön kokemustahan puuttuu. Mutta ensi kertahan se on kaikessa. Niin jaokkeen teossakin!

      Poista