perjantai 2. elokuuta 2019

Pensasmustikat satoisina ja tillistä tykkäävät ritarit!




Meillä on neljä pensasmustikkapensasta. Ne ovat olleet meillä jo vuosia ja ne on istutettu puimalan päätyyn. Siinä ne ovat olleet ehkä hieman liian varjoisassa paikassa. Mutta tuossa seinustalla ne on ollut helppo suojata nököhampailta ja muutenkin tuo paikka olisi muuten ollut ihan käyttämätön.



Mustikkapensaiden istuttamisesta on sellainen muisto, että oli kuumaa ja savu haisi. Taisi olla vuosi 2006, kun Venäjän metsäpaloista kantautui savua myös tänne Pirkanmaalle ja ilma oli aika-ajoin ihan harmaana. Meille molemmille tuli ihan paha olo savun hajusta, kun kaivettiin kuoppia ja pensaita istutettiin.



Siihen nähden, että nämä mustikkapensaat ovat aika vanhoja, ne eivät ole olleet kovinkaan satoisia. Meillä on kolmea lajiketta; yksi  'North Blue' ja kotimaiset 'Aino' ja 'Alvar'. Kaksi ainoa ja yksi alvar.




'North Blue' on amerikkalainen ja suurimarjainen. Se on tuottanut marjoja jo useampana vuonna. Olemme saaneet tästä pensaasta useamman litran mustikkaa jo muutamana kesänä.
Tänä kesänä tämä usanihme on aivan täynnä raakiletta. Olen kerännyt siitä jo monta kourallista aamujugurttiin ja Kuukunakin on käynyt makeita marjoja napsimassa. Ja lisää marjaa pukkaa koko ajan!

'North Blue'


Mutta nämä kotimaiset lajikkeet ovat olleet ihan surkeita! Oikeastaan nyt on ensimmäinen vuosi, kun nämä naispuoleiset tuottavat yhtään mitään. Edellisinä vuosina niistä on tullut joitain satunnaisia marjoja, mutta nyt ihan kivasti.
Alvar taas ei tuota juuri mitään. Siinä ei ole ollut koskaan marjoja, mutta nyt parissa oksassa on vähän.



Nämä kotimaiset lajikkeet ovat marjakoossakin ihan luusereita verrattuna amerikkalaiseen mustikkaan. Ne eivät juuri sen isompia ole, kuin hyvästä paikasta kerätyt metsämustikat. No, tässäkin taas pätee sanonta: "Amerikassa kaikki on suurempaa!". Maku näissä on kuitenkn hyvä, sekä ovat kiinteitä ja kestävät tosi hyvin kylmäsäilytystä.

'Aino'


Nämä kotimaiset lajikkeet ovat ensimmäisiä Suomessa jalostettuja pensasmustikoita. Ne on jalostettu Luonnovarakeskuksen toimesta Piikkiössä vuonna 1998.
Tässä kesällä kuulin eräältä puutarhurilta sellaisen tarinan, että olisi ollut kiire saada pensasmustikat jalostettua Alvar Aallon juhlavuoden kunniaksi. Pensaat piti saada nopeasti markkinoille ja niiden satoisuutta sun muita ominaisuuksia ei ehditty kunnolla testailla. Ainakaan ammattiviljelijä eivät näitä kahta lajiketta suuresti arvosta.



Me emme ole kovinkaan paljon mustikoitamme hoitaneet. Ne on aikanaan istutettu rodomultaan ja saaneet kuorikatetta juurilleen. Olemme kastelleet niitä kuivina kausina ja hieman lannoittaneet alkukesästä rodolannoitteella.
Olemme myös vuosien varrella lisänneet multaa niiden juurille ja katetta laittaneet lisää. Mutta leikanneet emme niitä ole koskaan. Nyt huomasin, että pensaiden alaoksia on alkanut kuoleentumaan. Joten niitä täytyy jossain vaiheessa poistaa.

Puskat alkavat ränsistymään alhaalta päin.

Olemme haaveilleet, että pensasmustikkaa voisi lisätäkkin johonkin tänne tontille. Kun vaan keksisi hyvän paikan!


Tässä yhtenä hellepäivän iltana Beibe oli kastelemassa kasvimaalla ja hän tuli sanomaan minulle, että siellä olisi minulle jotain hienoa kuvattavaa. Käski mennä tillilavalle kameran kanssa.


Meillä on kahdessa lavakauluksessa tilliä kasvamassa ja niissä molemmissa oli isot, upean väriset perhosentoukat tilliä nakertamassa.





Olen muinakin kesinä näihin kavereihin kasvimaallamme törmännyt, mutta en ole tiennyt minkä perhosen toukkia ne ovat.



Mutta nyt tiedän, että nämä komistukset ovat ritariperhosen toukkia. Ja täysikasvuisia sellaisia.
Näinkin jossain vaiheessa kesää ritariperhosen liihottelevan meidän pihassa ja sitä kameran kanssa jahtasin. Saamatta kuitenkaa kuvaa siitä.



Näiden toukkien näkeminen oli hieno kokemus! Tässä taas näkee, kuinka pienestä tälläiset kohtaamiset ja niiden missaamiset ovat. Jos ei juuri tänä kyseisenä iltana Beibe olisi kastellut kasvimaalla, toukat olisivat nakerrelleet tilliä rauhassa ja poistuneet vähin äänin.


Tästä linkistä löytyy tietoa ritariperhosesta ja hyviä kuvia sen eri toukkamuodoista. Näkyi olevan monta kuvaa Kangasalta!

6 kommenttia:

  1. Hienot toukkakuvat! Tykkäisin myös laittaa pensasmustikkaa, vaan meillä on oikein rusakkosuku tässä asumassa, suojaaminen voisi olla enempi kun haaste!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli kyllä kivat kuvat illan hämärissä!

      Me vedetään verkko talveksi noiden puskien eteen. Maistuvat kyllä nököhampaille muuten!

      Poista
  2. Hoikassa tillissä hyvin näkyvät pysyvän nuo raitapötkylät nakertamassa ;) Meillä maalla vain yksi pensasmustikka, lahjaksi saatu ja tuottaa ehkä desin tänä vuonna, hurja sato :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. yllättävän hyvin puskat toukat pysyvät tillissä!

      Meillä täällä Leppämäessä on sanonta pienviljelijähenkeen: "Satoa se on pienikin sato!".

      Poista
  3. Oijoijoi minäkin haluan meille mustikkapensaita. <3 Joka päivä kun noita kaupasta ostelee tai joka päiväiseen käyttöön, tulee hintaa.

    Kivaa viikonloppua Marketta ja komea on tuo toukka. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei muuta kuin syksyn puutarha-aleista pensaita pihaan. Hyvällä paikalla ne kyllä tuottavat nopeammin satoa kuin nuo meidän! 😃

      Poista