Askeleemme omavaraistelussa 9/2018: Sadonkorjuuta, säilöntää ja syksyyn valmistautumista!

Tulee aamuisin elukkahommissa ihailtua peltomaisemaa!

Niin siinä taas vaan kävi, että kesä alkaa olla auttamattomasti ohi. Sanoi joku yltiöpositiivinen mitä tahansa muuta!
Neljän aikaan aamulla on ihan säkkipimeää ja otsalamppuja on pitänyt kesän jäljiltä latailla ja ottaa käyttöön. Ja iltaisin on jopa pitkiä valoja autossa pitänyt väläytellä!

Aikaiset aamut ovat kyllä olleet todella kauniita! Auringon noustessa, taivaanranta on upean värinen ja sumu tehnyt omat kuvionsa maisemaan.

Mutta lämmintä on ollut päivisin, vaikka aamuthan on olleet vilakoita. Kuutta seitsemää astetta on olleet aamulämmöt ja me siitä syystä siirrettiin chilit ulkoruokinnasta isoon kasvihuoneeseen.
Muutahan sinne ei sitten tänä kesänä laitettu. Ja nyt kun siellä asustaa lähes 50 chiliä ruukuissaan, tuli sellainen fiilis, että eihän tuo 24 neliötä riitä mihinkään! Apua!

'Härän sarvi' eli

'Corno De Toro'

No, ehkä se siitä malliintuu, kunhan saadaan päätettyä, millaiset istutusalustat sinne tulee. Olen vain mieltynyt kovasti noihin laastipaljuihin ja niissä kasvattamiseen. Vähän ehkä mietityttää, jos niistä irtoaa jotain myrkkyjä.
Mutta niissä on ollut todella kätsyä kasvattaa kasvihuoneessa. Olen vaihtanut mullat niihin joka vuosi ja pessyt ne syksyisin. Meillä ei varmasti tästä syystä ole ollut pikkukasvarissa mitään tauti- eikä tuholaisongelmia.

Beibe ehti kalaankin ja sai hyvän ahvensaaliin!

Between Rikkaruohoelämää -blogista on pohtinut postauksessaan myös näitä asioita ja vinkkasi noista Ikean Trofast -laatikoista. Ne ovat pienempiä kuin nuo laastipaljut, mutta hintahan on aikas edullinen. Koska isoon kasvariin niitä tulisi aikas monta, noita ehkä raaskisi hankkia. Laastipaljut maksavat melkein tuplasti noihin verrattuna.

Hän fileoi kalat ja 

ja niistä syötiin pari päivää. Ilmaista ruokaa!

Meillähän on noita Betweenin mainitsemia termoruukkuja muutamia. Johtuen siitä, että  Beiben työpaikalla myytiin Arteknon kakkoslaatuisia sellaisia vuosi takaperin. Hän sitten osti meidän talon eteen niitä muutaman tosi edulliseen hintaan. Ovat olleet chileillä hyviä ja pitävät kasvit lämpiminä. Ovat kestäneet siirtelyäkin ja jopa pakkasta. Unohdin/laiskotti viime syksynä yhden ruukun kukkineen meidän paviljongille ja se ei edes haljennut, vaikka oli mullat kasveineen siinä ulkoilman armoilla koko talven.
Termoruukut ovat normihinnalla niin kalliita, että niillä ei kyllä raaski noin isoa kasvihuonetta täyttää.
Mutta katsotaan nyt, mihin päädytään. Onhan tässä koko talvi aikaa miettiä tätä asiaa.

Pikkukasvarista ollaan saatu huikeasti satoa! Kurkut aika alkaa olemaan auttamattomasti ohi, mutta kahdesta kasvihuonekurkuntaimesta syötiin kahdestaan pari kuukautta. Ei huono!

Ruokaa on tehty omasta sadosta ihan hulluna!

Runkotomaatintaimia kasvarissa on ollut muutamia ja niistäkin on syötävää saatu. Mutta ehdottomat tämän kesän satokuningattaret tai -kuninkaalliset ovat olleet kolme amppelitomaattia. Ne ovat antaneet niin huikean sadon, että!

Nämä amppelit ovat olleet niin satoisia, että tein jopa aurinkokuivattuja, öljyssä säilöttäviä tomaatteja. Uunissa ne tosin kuivasin, en auringossa!;'D
Olen keitellyt niistä myös sosepohjia pakkaseen kesäkurpitsan, sipulin ja valkosipulin kanssa. Jotain tuollaisia amppelitomaatteja aion laittaa jatkossakin. Niistä riittää yltäkyllin syötävää tälläiseen kahden hengen talouteen.

Olen tehnyt joitakin hapattamiskokeiluja. Mutta niistä ja niiden onnistumisesta en vielä voi kertoa mitään. Tekeytyminen on kesken.

Vietettiin lammella Venetsialaisia. Beibe teki silkkipaperilyhtyjä.

Pistin hapatukseen pensaspapuja ja vähän avomaankurkkuja. Alkaa pakastin olemaan niin täynnä, että pakko kokeilla vaihtoehtoisia tapoja.
Mutta jos hapatus kiinnostaa, täältä löytyy hyvä artikkeli ja ohjeet, mitä käytin. Palaan asiaan, kun selviää, sainko tehtyä raadolle haisevia papuja, vai jotain todella herkullista!

Ulkosaunalla on jo pitänyt saunoessa polttaa kynttilöitä!

Paprikoitakin on tullut joitakin. Ehkä parisenkymmentä saadaan yhteensä seitsemästä taimesta. Kaksi niistä oli ostettua ja loput itse kasvatin siemenestä.

Kaupastahan ei ole tarvinnut ostaa muutakuin maitotuotteita, rasvoja, silliä, leipää ja sen sellaista. Ja herkkuja, tietysti!

Karhunvattuja ollaan saatu syötäväksi asti, muttei säilöttäväksi.

Perunat onnistuivat yli odotusten ja melkein joka päivä ollaan syöty perunaa. Vaikka uutiset juurikin kertoivat, että suomalaiset syövät entistä vähemmän perunaa, Leppämäessä sitä kuluu!

Meillähän on ollut useita lajikkeita tänäkin vuonna kasvussa, mutta kyllähän 'Annabelle' on ollut se herkuista herkuin pottu. Sen suutuntuma ja maku on vailla vertaansa! Sitä kyllä laitetaan ensi vuonna kasvuun enemmän!

Olen tahtomattani kasvattanut jättiporkkanoita! ='D

Avomaalta on satoa saatu sipuleista, jotka ovat yhtä myöhään istutettua lavaa lukuun ottamatta jo nostettu kuivumaan.
Punasipuli onnistui parhaiten kuin koskaan. En tiedä, miksi se ei ole meikäläisellä ennen onnistunut. Mutta nyt eivät mädäntyneet ja kokokin on mukava!

Kaalit, nauriit, sun muut ristikukkaiset menivät parempiin suihin. Samaten avomaankurkut eivät onnistuneet tänäkään vuonna. Ihan vähän niitä tuli, verrattuna taimien määrään. Alkuja on kyllä vieläkin, mutta tuskin ehtivät kasvaa. Ensi vuonna laitan kurkut kasvihuoneeseen!

Härski kurkku! ='O

Mutta kesäkurppaa pukkaa ja sitä ollaankin syöty kilpaa perunan kanssa. Kesäkurpitsa on kyllä ihanan satoisa kasvi ja todella monikäyttöinen.

Talvikurpitsoja ei ollutkaan kovin montaa lajia. Spagettikurpitsasta saadaan ainakin yksi hyvin kasvanut yksilö. Samaten myskikurpitsasta tulee muutama mollukka.

Mutta ehkä hauskin kurpitsakokeilu tänä kesänä on ollut jättikurpitsa. Saatiin siemenet Jättikasviyhdistyksen ständiltä Lahden puutarhamessuilta ja ihan piruuttaan laitettiin kolme taimea kasvuun.

No, nehän on alkuvaikeuksien jälkeen huikeaan kasvuun ja kaksi valtavaa mollukkaa kasvavat nyt kasvimaalla.

"Pieniä" ollaan jo korjattu!

Muutamia pienempiäkin on kasvanut, eivätkä nekään ihan pikkasia ole! Hauska kokeilu ja kiva nähdä, kuinka isoiksi noi tosissaan ehtii vielä kasvamaan!

Olen polvillani tuolla takana, en seiso. Mutta iso se on!

En ole vielä kauheasti palsternakkoja nostellut. Kun en myöskään musta- ja kaurajuuria. Porkkanoita ollaan syöty, mutta vähemmän. Koska kesäkurpitsa ja perunat!

Luumuja tulee ihan kivasti!

Ja eikä ollut mikään yllätys, että punajuuret eivät onnistu tänäkään vuonna. Jumalauta, mä en ymmärrä miten niitä kasvatetaan. Muuten kuin laittamalla siemenet maahan ja sitä rataa!

Koirasporkkana!

Olen vähän odotellut oikeasti, että kelit kylmenisivät, jotta sadonkorjuuta voisi aloitella ihan urakalla. Kellari on nimittäin aikas lämmin vielä!

Yksi aamu oli kurpitsa repsikkana työmatkalla!

Marjasatoa meillä ei kerätty muuten kuin suoraan suuhun ja tuorepuuron kanssa syötäväksi. Mustikatkin ostin. Kyllä! Eikä edes hävetä!

"mustikkamettällä" omassa keittiössä!

Painiskelin ihan hirveissä tunnontuskissani ja epätoivossa, kun ei yksinkertaisesti löytynyt aikaa lähteä etsimään mustikoita mettästä. Olin ihan varma, että Leppämäen pakkasissa ei tänä talvena mustikkaa ole.

Mutta sitten sattumalta kuulin, että yhden kesätyöntekijän tuttavan tuttava kerää ja myy mustikkaa. Joten sain ämpärillisen perattua mustikkaa 40 euron hintaan ja ämpäri kaupan päälle. Mielestäni tein hyvät kaupat ja sain säästettyä aikaa ja jaksamista muihin hommiin. Joskus vain on vain tunnustettava itselleen, että ei vaan pysty repeämään joka paikkaan!

Sen verran ollaan tehty hankintoja. Hommattiin polttomoottoripumppu kasvimaalle, veden nostoon lammesta. Naurettiinkin Beiben kanssa, että varmaan alkaa ne sateet heti kun saatin apua kasvimaan kasteluun.
Niinhän siinä sitten kävikin, sadellut on tasaiseen tahtiin ja pumppua ei olla tarvittu kuin muutaman kerran. Mutta ei se mitään! Onpahan hommattuna tulevia kesiä varten.

Olen ollut yhtä väsy, kuin tämä auringonkukka!

Sen verran olen ehtinyt villiyrttitouhuja tehdä, että olen pariin otteeseen kerännyt nokkosen siemeniä. Niistä toivon saavani voimia ja jaksamista tähän nykyään jatkuvasti vaivaavaan väsymykseen ja alakuloiseen mieleen.

Sadonkorjuuhommat jatkuvat, samoin säilömiset. Omenahommia ei olla tehty vielä yhtään. Tosin, eipä meille paljoa omppuja tule, kun suurin osa puista on vielä niin pieniä.
Vanha 'Antonovka' on täynnä omppuja, mutta niistä nyt ei muuta saa kuin hilloa. Ja tietysti sitten kellariin kerätä talvisäilöön.

Pressa sentäs antaa vähän syöntiomppuja!

Syksyn teurastuksiakin ollaan alettu suunnittelemaan. Kaneja menee lahtiin joitakin ja pari kukkonuorikkoa on kasvamassa.

Toinen meidän lampaista. Napero on osoittautunut herkästi villiintyväksi ja ei anna kiinni laitumelta. Tulee kyllä Tipin ja Hehku-lehmän peesissä, mutta ei anna koskea. Olen saanut sen pari kertaa huijaamalla ja hirveällä väsytystaktiikalla napattua niin, että olen saanut kaulapannasta kiinni.
Minä en halua pitää sellaista lähes lemmikkistatuksen omaavaa lammasta, joka ei kesyynny. Sillä on vähän puskemistaipumustakin ja se käy hampaillaan kiinni herkästi vaatteisiin.
Meillä kuitenkin näitä kahta lammasta käsitellään päivittäin. Mutta tämä ei anna vapaaehtoisesti edes rapsuttaa. Joten olen tehnyt päätöksen, että Napero teurastetaan syksyllä.

Tarkoitushan oli astuttaa loppuvuodesta nämä molemmat. En kuitenkaan halua jatkaa sellaisen lampaan sukua, joka näyttää karitsoilleen, että ihmistä pitää pelätä. Tippi astutetaan ja sille on jo suunnitteilla uusi lammaskaveri.

Sieniä ei olla ehditty käydä katselemassa kuin kerran. Sen verran kanttarelleja löydettiin, että soosi saatiin. Ei kyllä sieniäkään ole kuin vasta alkanut maan pinnalle putkahtelemaan. Jos suppiksia vaikka vielä tänä syksynä löytyisikin!

Sienireissulla tehtiin vähän katselmusta puolukkatilanteesta. Jonkin verran niitä tulee, mutta eivät ole vielä ihan kypsiä. Viikon parin päästä täytyy lähteä niitä keräämään.

Tämmöisiä tänne. Kuivuri on yhä edelleen hankkimatta mutta elämä jatkuu muuten hommia tehden. On meillä vähän uusiakin suunnitelmia omavaraistelun suhteen. Mutta niistä sitten syssymmällä!

Lakritsalla on ollut metsästysonnea!

Tämä postaus on osa omavaraisuusbloggareiden yhgteispostausta, joka julkaistaan kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Käyhän lukemassa alla olevista linkeistä, mitä muille kuuluu!

https://maa-tuskat.blogspot.com/2018/09/sato-2018.html

http://www.korkeala.fi/omavaraisuuttakohti-osa-8-sato/

https://maatiaiskananen.blogspot.com/2018/09/askel-askeleelta-kohti-omavaraisuutta.html

https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2018/09/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2018.html