maanantai 6. toukokuuta 2019

Omavaraistelevaa elämää 2019 osa 4; Tipuja, karitsoja, hukattuja muistiinpanoja ja miksi me viljellään lavoissa!


Huhtikuussa oli upeita aamuja!


Moi vaan taas! Huhtikuu oli ja meni aikas vauhdikkaasti. On juhlittu pääsiäinen, sekä vappu ja talvikin saatiin takaisin. Taas on siis aika ynnätä kevään etenemistä ja mitä olemme täällä Leppämäessä puuhailleet.

Maurin kanssa käytiin metsäkävelyillä


Tämä postaus on osa omavaraisuusbloggareiden yhteispostaussarjaa, mikä julkaistaan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 9.00. Laitan taas tuttuun tapaan linkit kaikkien osallistuneiden postauksiin.

Mauri täytti huhtikuussa 10-vuotta!


Ja tää kyylä 9-vuotta!

Minun blogistani tämän vuotiset yhteispostaussarjan jutut löydät tunnisteen 'suuntana omavaraisuus' takaa.

Meille tuli yhteistä elämää 25- vuotta täyteen!


Oli myös ehdotettu teemaksi maanparannus/vinkit kasvimaan tekoon/aitaus. Minä ajattelin hieman kertoa, miten me olemme kasvimaamme toteuttaneet.

Marsut muuttivat kesäksi kanilaan


Mutta ensin kuulumisiin. Kesän suurin urakka eli navetan purku on tehty! Hyvä niin, koska nyt jälkiviisaana voisi sanoa, että se oli varmasti mukavampaa hommaa viileämmillä keleillä.
Navetan purkamisesta tein oman postauksen ja sen voit käydä lukemassa täältä .

Siinä ihmetellään perustuksen kiviä.


Kasvihuone on saatu myös siihen kuntoon, että se odottelee taimia istutettavaksi. Harmi vaan, että kelit eivät meinaa lämmetä. Meillä ei ole kasvarissa mitään lämmitystä ja olemme olleet hieman yllättyneitäkin siitä, kuinka kylmäksi öisin lämpötila noinkin isossa kasvihuoneessa laskee. Ei edes kasvihuoneeseen viety multakaan varaa lämpöä niin, että taimien vieminen olisi mahdollista.



Tämä meidän uusi kasvihuone on 24 neliöinen, 6 mm kennolevyillä vuorattu ja sora patjalla lepäilevä laitos. Beibe teki sinne altaat multaa varten vanhan tallin seinälevyistä. Samoista levyistä ja ladon seinälaudoista teimme käytävälle ritilät. Kaiken tämän alla on paksu juurimatto ehkäisemässä rikkaruohojen tursuilemista kasvihuoneen sisälle.



Kasvatusalustaksi laitoimme ihan ostettua turvetta, sekä naapuripitäjän viherrakennusfirmalta hankkimaamme hiekkaista multaa. Saas nähdä, kuinka rikkaruohoista tuo multa on!
En halunnut laittaa karjanlantaa vielä tässä vaiheessa, vaan halusin kasvihuoneeseen ihan uuden ja puhtaan kasvualustan. Lannoitellaan sitten kesän mittaan lisää.

Kasvihuoneessa on kaaleja esikasvatuksessa.

Kasvihuoneeseen olisi tarkoitus laittaa tomaatteja, chilejä, paprikoita, basilikaa ja ehkä jotain kukkasia näiden sekaan. En ole vielä päättänyt, laitanko kurkkuja tänne vaiko vanhaan lasihuoneeseen. Nykytietämyksen mukaan tomaattia ja kurkkua voisi kasvattaa samassa huoneessa, kunhan kurkulla on puhdas kasvualusta. No, kuinka monella kotivarakasvattajalla ja harrastelijalla nyt yleensäkkään on montaa kasvihuonetta? Kyllä ne kurkut ja tomaatit aina yleensä on kotioloissa kasvatettu samassa huoneessa.

Penischilejä olisi menossa kasvariin 3 eri väristä.


Mutta nyt kun on kaksi huonetta, voisihan ne kurkut laittaa tuonne vanhaan huoneeseen. Vaikka se on kyllä kylmempi, niin on sieltä ihan satoa saatu aiempina vuosinakin. Katsotaan nyt!

Mahlaa valuteltiin muutama pullo. Olisi voinut kyllä
enemmänkin valuttaa.


Lampaathan saivat karitsansa huhtikuun alkuviikoilla. Molemmille tuli 3 karitsaa. Tipin karitsat ovat kaikki uuhia ja Nella sai 2 pässiä ja yhden uuhen. Postaukset karitsoiden syntymisistä voit käydä lukemassa tästä ja tästä .






Jos joku on innostunut hommaamaan karitsoita tänä kesänä, voi ottaa minuun yhteyttä. Ainakin osa karitsoista menee myyntiin. Myyn karitsat korvamerkittyinä ja rekisteröityinä tilatunnukset omaavalle ja lampaiden pitoon rekisteröityneelle.





Hautomakoneesta kuoriutui 20 munasta 7 tipua. Tosi huono prosentti siis. Uskon sen johtuvan siitä, että kanani ovat suurimmaksi osaksi nuoria ja laitoin haudonnan käyntiin melkein heti, kun kanat alkoivat munimaan.
Tipuset ovat kasvaneet kovasti alkaneet kasvattamaan höyheniä. Nämä pikkuotukset olisi myös tarkoitus myydä. Joten jos orpingtonit kiinnostavat munan tuottajiksi ja lihaksi, nyt saisi tämän porukan edullisesti!

Hehkulla on ollut tapahtumien täyteinen huhtikuu!
Lötkö-kania olen yrittänyt saada tiineeksi. Igor, nuori kaniuros on ollut meillä lainassa Beiben siskolta. Se vaan tuppaa olemaan liian innokas ja sutkuttelee menemään ihan mihin sattuu.






Tästä pariskunnasta voisi tullakkin hienon väristä jälkikasvua. Lötkö kun on tuollainen tumman hopean värinen. Igor voisi periyttää tuollaista naamionassua.
Ovat olleet muutamaan otteeseen yhdessä, mutta tulosta ei ole tullut. Yleensä olen pitänyt urosta ja naarasta yhdessä pidemmän aikaa. Mutta Igor ei jätä Lötköä yhtään rauhaan ja on astumassa sitä ihan koko ajan. Joten, ne on vain olleet yhdessä pieniä hetkiä. Kaneillahan "se" ei kauaa kestä!

Lötkö tietää, miten miehiä härnätään!


Villiyrttejäkin voisi jo alkaa keräilemään, mutta olen lähinnä elukoille vuohenputkea syöttänyt. Minulla on ollut pikku apulainenkin välillä mukana. Mutta en oikein ole varma, onko hänestä ollut kauheasti apua. Mummun ämpäri kun tuppaa olemaan koko ajan kumossa ja kiviä täynnä!

Mummun ja papan rakas! <3

Kanoille kelpaa vihreä!
Pakkasessa on vielä muutama pussi pakastettua nokkosta ja olen niitä yrittänyt kuluttaa piirakoihin ja keittoihin, ennen kuin alan uutta sinne lykkäämään.



Kasvimaallakin alkaa tapahtumaan! Valkosipulit ovat talvehtineet hyvin ja versoja alkaa puskemaan lehtikatteiden alta. Kasvukauden edetessä annan niille lannoitetta ruohosilpun ja kastelulannoitteen muodossa.

Kasvimaan vieressä olevalla lammella on alkanut
myös kevät näkymään.


Pinaattikin pukkaa jo kovasti. Sen kylvin jo syksyllä ja se on osoittanut hyväksi tavaksi kasvattaa pinaattia. Syyskylvöt kasvavat nopeasti satokuntoon ja lavaan voi istuttaa näiden jälkeen jotain muuta, tai uuden satsin pinaattia.

Tämän tunnistan pinaatiksi!


Istuttelin vaikka mitä syksyllä näihin lavoihin. Mutta... en löydä muistiinpanojani! Joten, nyt täytyy vaan odotella ja katsoa, mitä mistäkin nousee.
Tää on niin just mua! Muistin, että olin tehnyt muistiinpanot samaan vihkoon, mihin muinakin vuosina. Mutta en ollut! Ilmeisesti kirjasin ne jollekkin paperilapulle ja tarkoitus oli varmaan ne vihkoon laittaa. En vain ollut ja nyt tämä lappu on ties missä.

Monesta lavasta nousee tämän näköisiä taimia.
Retiisejä tai nauriita, täytyy vaan odottaa, että kasvavat!


Eipä sen puoleen, tuonne mitään voi vielä kylvää. Maa on niin kylmää, että kasvilavoissa on vielä pohjalla jäätä. Ja kevät tuntuu olevan tosi ailahtelevainen kelejen suhteen. Niin kuin aina. Ei tämä nyt taida niin yllätyksellistä olla!

Tässä ei ainakaan kasva yhtään mitään ja varmaan ainut lava,
mikä jäi syksyllä kunnostamatta.


Pari uutta kasvilavaa tehtiin navetan mädistä hirsistä. Voi olla, että noi jää hyvin lyhytaikaisiksi kestoltaan. Ajatuksenani olisi istuttaa noihin perunaa. Siemenperunoita onkin taas ostettuna useita lajikkeita, pieniä määriä kutakin.



Mutta miksi meillä viljellään lavoissa? Syynä on sinistäkin sinisempi ja kivikova savimaa! Vuosia taisteltiin savimaassa viljellen. Mikään ei onnistunut ja kasvanut. Paitsi juolavehnä, rönsyleinikki, hevonhierakka ja takiaiset. Mutta kun niitä ei ollut tarkoitus viljellä, vaan jotain ihan muuta!

Viime kesän rehevyyttä! <3


Kohopenkkejä tekemällä ja viljelyksiä kattamalla yritettiin kasvimaata tuolla pitää. Milloin iski hirvittävät rankkasateet ja muuttivat kasvimaamme tulva-alueeksi, missä vesi lillui päivätolkulla ja taimet kelluivat  siellä tai hukkuivat surkeasti.
Toisaalta kuivuus välillä koetteli ja katteista huolimatta, kovetti savisen maan kivikovaksi ja halkeilevaksi autiomaaksi.

Tälläisiä kohopenkkejä tein useita, kun olin käynyt omavaraisuuden
perusteet -kurssin.

Muuten ihan jees, mutta kaivamaani kuoppiin kertyi vettä, kun
savimaa ei sitä imenyt. Penkit olivat liian märkiä koko ajan.


Olen aina haaveillut perunan omavaraisuudesta. Beiben porukat pitivät meidät aikanaan perunoissa, kun kävimme heillä auttamassa perunan istutus- ja nostotalkoissa. Kun heitä ei enään ole ollut vuosiin, on ollut pakko yrittää itse. Hei, kuinka vaikeaa nyt voi perunankasvatus olla?



Jos haluat tietää, käy lukemassa postauksiani peruna -tunnisteen takaa. Sinisessä savessa se on mahdotonta! Ainakin meidän taidoillamme! Tässä linkki yhteen postaukseen perunankasvatuksen tuskaisessa tiessä.

Mutta jos ei peruna onnistunut savimaassa, ei onnistunut mikään muukaan. No, maissia joskus ollaan saatu isotkin sadot. Mutta se on kyllä vaatinut sellaista panostamista työn määrässä, että ei kyllä kannata.
Joten, kasvilavat ovat olleet meidän vastauksemme savimaan haasteisiin. Me olemme aloittaneet noilla lavakauluksilla. Ne ovat olleet käteviä ja kohtuu halpojakin. Kyllä meinaan lautatavarakin maksaa.

3.5:ttä näytti aamulla tältä. Pari astetta pakkasta ja
ihan hirvittävä tuuli!


Jonkin verran ollaan tehty myös kierrätysmateriaaleista isompia lavoja ja ollaan hyödynnetty meidän traktoreiden vanhat, rikkinäiset renkaatkin kasvimaalle. Olen kasvatellut sipuleita ovenkarmeissa onnistuneesti ja vähän kaikenlaisia virityksiä on kasvimaalla ollut näiden muutamien vuosien aikana.

Valkosipulit ne sieltä hentoisen lumipeitteen alta
pilkistelevät. Hrrrr!


Olemme kattaneet maata sanomalehdellä ja pahveilla. Päälle olemme kasanneet olkea ja kuivia lehtiä. Näitä lisäämme vuosittain. Ihmeen hyvin pitävät rikkaruohoja kurissa, mutta kerrosksen pitää olla paksu ja pahvia, sekä sanomalehteä reilusti alla.

Saas nähdä, kuinka monta takatalvea tänä keväänä on!


Kasvilavoihin olen laittanut pohjalle myös paksut kerrokset sanomalehteä, ennen kasvualustan lisäämistä. Juolavehnä ja ohdakkeet ovat kyllä pirullisen vahvoja ja puskevat aikaa myöten sieltä läpi. Mutta kitkemällä vaan kuriin niitä ja jossain vaiheessa lavoja täytyy uudistaakkin. Joten sitten uudistetaan koko homma.

Ei näytä ihan hirvittävän keväiseltä.


Kasvualustana on karjanlantaa, multaa ja turvetta. Minun tyylini on kunnostaa kasvilavat aina mahdollisuuksien mukaan jo syksyllä. Lisään niihin karjanlantaa ja turvetta tai multaa. Samalla möyhennän niitä sekaisin ja kitken rikkaruohon juuret huolellisesti pois.
Tämä tapa on hyvä, koska harrastan kasvimaallani syyskylvöä suurimmalta osalta. Syksyllä voi kylvää porkkanoita, joitain salaatteja, retiisiä, pinaattia, palsternakkaa, persiljaa, valkosipulia ja persiljajuurta. Olen ajatellut kokeilla joskus myös purjoa ja kaalejakin.

Samaa porkkanalaatua, vas. keväällä kylvetty ja oik. syksyllä
kylvetty


Syyskylvöt aikaistavat satoa ja helpottavat huomattavasti kevään kasvimaatouhuja. Ainut syksyn kylvöhaasteista on aikaisin illalla tuleva pimeys. Mutta onneksi on otsalamput keksitty!

Erään syksyn palsternakkasato. Siemenet olin kylvänyt edellisenä
syksynä lämpölavaan. Kasvoivat vähän liiankin isoiksi!


Kesäisin katan ja lannoitan kasvilavoja nurmisilpulla ja nokkosvedellä. Kasteluvesi nostetaan kasvimaan vieressä olevasta lammesta.

Viime kesänä täytyi tuoda vettä isoon tankkiinkin, kun lampi alkoi kuivumaan.


Olen joskus optimistisesti ajatellut, että vuosien kattamisen jälkeen, savimaan päälle muodostuu ihanan kuohkea ja muheva multa. Beibe pudotti minut  heti alkuunsa näistä ajatuksista, ennen kuin ehdin leijailla kovin korkealle. Humusta muodostuu katteista ehkä enimmillään millimetri vuodessa. Joten, menee vuosia ja vuosia, ennen kuin meidän sinisestä savesta muheva kasvimaa muodostuu.
Ei ainakaan meidän elinaikana. Mutta ehkpä jo seuraaville, tai sitä seuraaville sukupolville!

Kevään kunniaksi uudet saappaat!


Käykäähän lukemassa muiden yhteispostaussarjaan osallistuvien kirjoitukset heidän kuulumisistaan. Mielenkiintoisia postauksia varmasti taas kaikki ja hyviä vinkkejä jaossa teemaan liittyen.



28 kommenttia:

  1. Ihanaa maalaiselämää eläimineen! Johan on kumma jos Igor ei saa osuuttaan hoidettua.. 😃 Noita syyskylvöjä minäkin meinaan kokeilla tulevana syksynä. Nähtyäni tuon kuvan porkkanoistasi tämä päätös vain varmistui entisestään. Kirjoittelisitko syksyn tullen vähän tarkemmin miten olet toiminut niin saisin parhaat vinkit, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii-i, voi Igor! 😡

      Minä olen postannut jossain vaiheessa noista syyskylvöistä ja porkkanan, sekä palsternakan eroista syksy vs. kevät. Noita postauksia löytyy syyskylvö -tunnisteen takaa.

      Poista
  2. Ihana postaus! Arvoin just äsken Keckmanin Hyvän mielen puutarhan ja sinä sait sen! Paljon onnea! Laitan sinulle sähköpostia niin voit laittaa osoitetietosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja KIIIIITOS! Ihanaa, tuo on varmasti niin mahtava kirja, että!

      Poista
  3. Otan niin käyttöön tuon syyskylvön. Viime vuonna se ei ollut mahdollista kun tilasin siemenet joulukuussa ja kuvittelin olevani ajoissa olinkin myöhässä. Mahtavia satoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kyllä kokeilla syyskylvöä. Se kyllä aikaistaa hyvin esim. palsternakan kasvuunlähtöä ja se ehtii kasvaa kivaan mittaan kesän aikana. Syyskylvöjä voi tehdä niin kauan, kun maa ei ole jäässä. Minulla on ollut haastetta siinä, että tulee kylvettyä ne liian aikaisin. Yleensä minä olen syyskylvänyt marraskuussa. Tiedän, että näillä seuduilla joilla kuilla lähti kylvöt viime syksynä itämään, kun tuli leuto kausi. Silloin ei auta kuin kylvää uudestaan.
      Mutta syyskylvöt helpottaa kummasti kevään ruuhkaa. Edellyttäen, että on ehtinyt syksyllä ne tekemään! ='D

      Poista
  4. Teillä on vaikka mitä eläimiä, kanien lisääntymisongelmat kyllä vähän nauratti :) Tuohan on valtava kasvihuone, oletko kokeillut onko kynttilöiden polttamisesta mitään hyötyä lämmön pitämisessä? Ja onnea 25 yhteisestä vuodesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii-i, lisääntyy kuin kanit. Tai sitten ei! ='D

      En ole kyllä kokeillut, mutta meillä on ollut yöpakkasia ja kasvarissa alimmillaan nytkin ollut maanrajassa neljä astetta pakkasta. Ei taida kynttilät auttaa. Viime yö oli jo lämmin, että josko se tästä pikkuhiljaa. Minä en viitsi tässä "konkurssissa" mitään lämmittimiä kasvareihin laittaa. Menee viimeinenkin järki tästä omavaraistelun kannattavuudesta!

      Hei, kiitos onnitteluista! <3

      Poista
  5. Näillä puheilla päätin myös kokeilla tänä vuonna maanparannustoimia ja kylvöjä jo syksyllä. Jotenkin sitä aina sadonkorjuun jälkeen laiskistuu niin, ettei enää saa aikaiseksi. Mutta kyllä se vaan varmasti näin keväällä helpottaa hommia, kun töitä riittää muutenkin vaikka vuorokauden joka tunnille :)

    Ihana tuo sinun pikkuapulaisesi! Me keräilemme myös ahkeraan villiyrttejä esikoisen kanssa ja noin kolmevuotiaankin kanssa keruuastiaan tuppaa päätymään kaikenlaista oheissälää varsinaisten villivihannesten lisäksi :D Pienellä jälkiseulonnalla menevät kyllä mukavasti kaninruokana, ihanaa kun luonnosta saa jo jäniineille apetta mielin määrin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on kyllä niin totta, että uupumus iskee syksyllä sadonkorjuiden sun muiden kesän lopun hommeleiden jälkeen. Mutta keväällä kiittää, kun on valmiit kasvualustat ja ehkä jotain jo sieltä ylös pukkaa! =)

      Kuukunan kanssa on niin mukava puuhailla! Ja kyllähän se vaan on isovanhempana ihan erilaista kuin vanhempana. Aikaa ottaa lapselle ihan erilailla!

      Poista
  6. No johan on savimaa teillä! Miten syvälle savi jatkuu, oletko tehnyt testikaivuuta? Olen itse ikuinen optimisti ja uskon savimaankin toimivuuteen. Ensin pitää vain saada sen rakenne kuntoon, syväjuurisilla monivuotisilla kasveilla ja multavuuden lisääminen katteiden ja eloperäisen lannoitteen (esim. kompostimulta) avulla. Aikaa voi mennä useampi vuosi, mutta sitten teillä on oikea aarrearkku kasvimaana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kaksi hevosta haudattu tänne tontille. Kaivinkoneella päästiin vajaa kaksimetriä syvään ja tämä matka oli tuota savea. Sitten tuli vastaan sellainen, ihan kuin mukulakivi, mistä kone ei enään saanut mitään irti. Voipi olla, että kovalla työllä kasvimaan saisi onnistumaan. Mutta toisaalta, jos noilla lavoillakin onnistuu, niin mennään näin. Kurpitsoja olen vuosia kasvattanut sellaisissa, ihan maan päälle kasaamissani penkeissä. Ihan silkassa sonnassa. Voisihan jossain vaiheessa yrittää muutakin sellaisissa kasvattaa. Mutta onhan noissa lavoissa juurikin tuo puoli, mitä tuo Vivi tuolla alhaalla kommentoi. Helpompia kitkeä ja selkäystävällisiä.

      Poista
  7. Olipa kiva ja pirteä postaus, tykkään!
    Tosiaan, onhan tuosta savimaasta ollut aiemminkin juttua. Itse koen lavat niin paljon simppeleimmiksi ihan vaan kitkemisen ja järjestelyiden vuoksi. Tosin oma viljelyni on niin pientä teidän rinnalla, ettei voi puhua samalla viikollakaan....

    Suloisia karitsoita. Hitsi kun kesälammasta ei nyt pysty ottamaan. Eikä niitä kanoja, mun ikuinen haaveeni.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäsit! <3

      Viljelyä se on pienikin viljely! =)

      Sun kyllä "täytyy" järkätä asiat niin, että kanoja voit ottaa edes kesäksi. On ne niin kivoja!

      Poista
  8. Tulipa taas niin hyvä mieli! Olen kanssasi niin samaa mieltä tuosta lootaviljelystä, onneksi viimein sain useamman laatikon ja lisää vielä haluankin. Savi on savi ja sen kanssa on kova homma taistella saadakseen sen kuntoon vallankin jos kaverina on valvatti, voikukka ja juolavehnä. En saanut syksyllä aikaiseksi kylvää mitään laatikoihin jostain syystä, mutta aikaisin keväällä korjasin laiskuuteni hedelmiä ja kylvin porkkanaa ja muutakin. Nyt porkkanat on taimella. Tuo takatalvi oli ihan kauhea, vieläkin säässä on kylmän henki.

    Ihania pikkuisia teidän mäellä, meilläkin on yksi tipu, niin terhakka kuin vain voi olla 😊, tekisi mieli vaihtaa rotua, mutta en tiedä sitten, mukavia nuo pohjalaisetkin toisaalta ovat, kukko vain hiukan laiskanpulskea! Teidän lampaat ovat suloisia!

    Niin ihania kuvia Leppämäestä ja sen asukkaista! Kaikkea hyvää teille!

    Ps. meillä on vasta neljää sorttia pottua itämässä, melkein ollaan siinä lajissa omavaraisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin kyllä hulppeat lavaviljelmät siellä. Että kyllä kelpaa kasvatella vaikka mitä!

      Takatalvi ei meinaa päästää meitä kynsistään. Mutta tänä aamuna ei tarvinnut ottaa kelivaraa töihin lähteissään. Oli ihan plusasteita!

      Vaihda vain kukko alkuun. Siitä sitten pikkuhiljaa kanakantaa vaihtamaan, jos siltä tuntuu!

      Pottuja on kyllä saatava onnistumaan! Mikään melkein ei ole parempaa, kuin uudet potut voin ja sillin kanssa!

      Poista
  9. Näitä Sinun postauksia on aina niin ihana lukea ja blogissasi on upean kotoisa olo <3 Itse yllätyin viime keväänä ihan samasta asiasta, kuinka kylmäksi lämmittämätön kasvihuone menee. Onneksi ei mene enää kauaa, kun päästään istutushommiin myös kasvariin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi! Mukavaa päästää teitä kaikkia vierailemaan meillä edes näin virtuaalisesti!

      Ensi viikolle ei enään luvattu yöpakkasia. Joten eiköhän me päästä kohta puuhiin!

      Poista
  10. Ihanan paljon kuvia puuhistanne! Tulee niin hyvä mieli niitä katsellessa :) Onpa huikea ero syys- ja kevätkylvöporkkanalla! Tänä vuonna olen meinannut itsekin laittaa mm. porkkanaa syyskylvönä ja tuo kuva kyllä kannustaa siihen mitä parhaimmalla tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä täällä kovasti puuhastellaankin! =D

      Palsternakka on ainakin, mitä ehdottomasti kannattaa kylvää jo syksyllä. Itse en ainakaan ole koskaan saanut siitä kunnon kokoisia kevätkylvöistä.

      Poista
  11. Meillä jäi syksyllä syyskylvöt tekemättä ja nyt harmittaa. Niissä on niin paljon hyviä puolia. Muistuttelethan sitten syksyllä meitä hajamielisiä, että ryhdymme hommaan :)

    VastaaPoista
  12. Hyvä kuva syys- ja kevätkylvön erosta, kokeiluun!
    Minullakin on puolet tontista umpisavea (paikkakunta on kuuluisa tiiliteollisuudestaan ja savenotosta) ja toinen reuna hiekkaa ja kaalin kokoisia kivia. Voimilleni sopiva ratkaisu on kasvulavat, vaikka alkuun onkin ostettava multaa.

    VastaaPoista
  13. Toi kuva on vielä muistaakseni otettu keskellä kesää ja syyskylvetyt olivat ihan syöntikunnossa . Keväällä kylvetyt tuollaisia pikkasia .

    Lavoissa on kyllä monia hyviä puolia. Alkukustannukset tietty vähän kirpasee, mutta sato palkitsee! 😃

    VastaaPoista
  14. Heti ensi syksynä kylvän pinaattia! Kiitos ideasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja syksyhän on täällä nopeammin kuin huomaammekaan! 😨

      Poista
  15. Hei!
    Joko orpit uuden kodin löysivät? Meillä on parhaillaan orppeja hautomakoneessa ja olisin halukas niitä lisäämään parveen!

    Teillä on savimaa johon ei voi kylvää ja meillä on oikein ruokaisaa muktaa jota ei saa kääntää. Tunnen tuskasi tämän tiimoilta. Niin paljon tilaa mutta kun ei :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kyllä nuorikot tuossa vielä ovat! Kovin kukkovoittoiselta näyttävät, mutta ainakin pari kanaa taitaa porukassa olla. Pistä mulle säpöö jos olet kiinnostunut.

      Tasan ei käy onnen lahjat maan suhteen näköjään kellään!

      Poista