Classical Trancelations in consert Yle Areenassa!

Niinhän siinä kävi, että missasin jo toisen kerran Classical Trancelations  konsertin. Muutama vuosi sitten kuulin, että ulkomailla tämän tyyliset konsertit olivat saaneet suuren suosion ja että tämän tyyppistä suunniteltaisiin myös Suomeen. Silloin uhosin, että meikäläinen sellaiseen haluaa.

Kyse on konserteista, joissa trance- ja elektronisen musiikin klassikoita on yhdistetty klassiseen musiikkiin.

Ensimmäinen konsertti oli pari vuotta sitten Helsingissä Musiikkitalolla. Enhän minä sinne silloin päässyt, kun olin missannut siitä uutisoinnin. Silloin oli vain sitten tyydyttävä katsomaan konsertti Yle Areenasta. Siitä ja sen syksyn muista konserttielämyksistä voit lukea täältä .

No, elämä heitteli tämän toisenkin konsertin kanssa ja en vain kerta kaikkiaan pystynyt järjestämään aikaa sille, että olisin lähtenyt konserttia paikan päälle Hartwall Areenalle katsomaan ja kuuntelemaan. Ihana isovanhemmuus menee nykyään melkein kaiken edelle! <3

Onneksi on Yle ja Areena! Konsertti on siellä nähtävänä ja kuunneltavana toistaiseksi.

Tässä yhtenä iltana meillä oli molemmilla omat tietsikkahommamme ja kuunneltiin minun läppärini kautta konserttia. Yhdistin koneeseen kaiuttimen, jotta musiikki soisi oikein kunnolla.

Siis apua! Konsertti alkoi Energy 52 biisillä "Cafe del Mar" ja mulla melkein tuli itku. Se on kyllä ihan yksi parhaita tecnobiisejä evö! Oon joskus niin tanssinut sitä raveissa ja se saa kylmät väreet iholle vieläkin.
Konsertissa kuultava sovitus oli aivan huikea tästä klassikkobiisistä, niinkuin kaikista muistakin. Pikkuisen jäi kyllä kieltämättä kaivelemaan, ettei tullut sittenkään lähdettyä paikan päälle! Mutta minusta tuntuu vahvasti, ettei tämä toinenkaan konsertti tätä laatua viimeiseksi jäänyt.

Biisilista on huikea! <3

Vaikkette trance- ja tecnomusiikista pitäisikään, suosittelen silti katsomaan tämän konsertin. Upeat solistit, kuten Saara Aalto, Reino Nordin ja Kasmir ja taitava Helsingin Kaupungin orkesteri tarjoilee kyllä sellaista musiikillista herkkua että, upean valoshown kera.

Classical Trancelations in consert Yle Areenassa

Lisää chilii!

Paras 'Jalapeno' sato ikinä!

"Saan kyyneleet valumaan sun silmistä..." laulaa Raappana biisissään "Chilii". Tälläinen tulinen tunnelma oli Leppämäen töllissä, kun jalostettiin kesän chilisatoa. Jumankauta mikä kiisu kämpässä olikaan! 💥 Ottaen huomioon, etten kasvata kuin mietoja ja keskitulisia chilejä.

'Erotica' jäi kypsymättä pitkästä kesästä huolimatta

Tosi chiliharrastajathan ovat sitä mieltä, että chilin pitää polttaa mennessään ja tullessaan, mutta itse en tätä allekirjoita. Makua pitää olla ainakin sellaisissa chileissä, mitä käytetään tuoreeltaan. Pelkkä polte ei riitä.

Hauska muoto tässä kuitenkin on, joten ehkä ensi vuonna uudelleen!

Minä olen valikoinut lajikkeita niiden satoisuuden ja käytettävyyden mukaan. Olen huomannut, että ei kannata kasvattaa sellaisia lajikkeita, mitä ei tule käytettyä. Liian tuliset chilit jäävät ainakin meillä käyttämättä, vaikka ne jalostaisikin jotenkin.

Vaikka en minä tästä erotiikkaa löydä! ='D

Tietysti mukaan mahtuu aina hauskoja kokeilujakin. Kuten tänä vuonna 'Penis' ja 'Erotica' -lajikkeet. Molemmat tosin jäivät raaoiksi, vaikka kesä oli pitkä ja lämmin. Ainoastaan oranssi 'Penis' ehti kypsyttää pari hedelmää.
'Eroticassa' oli todella paljon hedelmiä, joten satoisalta lajikkeelta vaikuttaa. Mutta yksikään ei ehtinyt kypsyä. Toivottavasti siemeniä saa vielä jostain!

Eivät nämäkään kikulilta näytä! ;D

Onneksi minulla on vielä pippelin siementä jäljellä kaikissa kolmessa värissä. Ja noista parista kypsästä saan toivottavasti lisää. Voi kuinka pervolta nuo lauseet kuulostivatkaan! 😝

Kaiken muotoisia!

Maistettu ei vielä olla noita 'Peniksiä', joten niiden tulisuudesta ja mausta ei ole mitään tietoa. Mutta onhan ne nyt hauskoja! Ainakin tälläisen pikku pervopuutarhurin mielestä! 😜

Ihan tosissaan kasvatettavina chileinä meillä oli 'Padron', 'Poblano', 'Jalapeno', 'Corno del Toro' ja 'Joker'. Näistä olin ainoastaan 'Padronin' siemenet ostanut. Kaikki muut olen kerännyt kypsistä, aiemmin kasvattamistani chileistä.

'Poblanot' ja 'Härän sarvet' ovat erinomaisia täytettyinä!

'Poblano' on mieto chili, johon tulee hieman hiittiä sen muuttuessa kypsänä munakoison väriseksi. Ostin näitä aikanaan Chilifesteiltä ja siellä niitä kerrottiin syötävän yleensä täyttettyinä. Ja näin me olemmekin tehneet. Olemme syöneet näitä isokokoisia chilejä useita kertoja erilaisilla täytteillä. Ihan törkeän hyviä!

Yleensä kerään ne jo raakoina, kun ne muuttuvat syvän tummanvihreiksi. Näin ne maistuvat kypsennettyinä hyvältä, eivätkä raa'alta paprikalta.

Myös nuo 'Corno del Torot' olen ostanut samoilta chilifestareilta. Olivat aikanaan kalleimmat ostamani paprikat ikinä! Maksoivat 4e/kpl.
Mutta olen toipunut tuosta järkytyksestäni, koska sain niistä siemeniä ja olen kasvattanut näitä jo kaksi kesää. 'Härän sarvi' on osoittautunut satoisaksi ja käyttökelpoiseksi, lähes poltteettomattomaksi chiliksi. Joten saa silloisen kovan kilohintansa anteeksi!

Molempia edellä mainittuja chilejä jäi aikas monta vielä kypsymättä. Härän sarvet ovat ainakin ihan hyviä raakoinakin ja sopivat salaatteihin ihan sellaisenaan. Mutta minulla on kyllä vähän suunnitelmissa tehdä jonkilaista paprika-sipulisalaattia etikkaliemeen noista lopuista. Jotain tämän tyyppistä suunnittelin.

Härän sarvia ja poblanojakin jäi aikas monta raaoiksi.

'Jokerit' ihan vaan kuivasin ja jauhoin maustejauheeksi. Siitä tulikin aivan ihanan väristä!
Ostin jokin aikaa sitten Lidlistä sellaisen pienen monitoimikoneen ihan chilejä varten. Siinä on kätsysti silikoninen tiiviste ja chilipöly ei leijaile ympäri kämppää jauhettaessa.

'Jokerit' kerättynä

No, tosin kun kannen avasi, niin johan pöllähti! Vaikka mietoja ovat, niin ihan stydiä jauhetta niistä tuli ja henkeenhän sitä varovaisuudestani huolimatta vedin. Keittiön ikkunan raossa henkeä haukoin räkä nenästä valuen ja silmät vettä vuotaen.

'Jokeri' kuivurissa

Kätsy pikku monitoimikone!

Joo-o, hengityssuojain pitäisi aina olla chilejä jauhaessa ja niin minulla yleensä onkin. Mutta eipä ollut nyt ja heti kostautui. Ajattelin, että minä äkkiä vaan ja kun noita jokereita ei niin paljoa ollut. Joopa joo!

Siis aivan ihanan väristä!

Vihreät jalapenot, joita oli nelisen litraa, säilöin etikkaliemeen. Tälläisiä tein viime vuonnakin ja ne olivat oikein hyviä tortillojen kanssa ja silputtuna erilaisiin ruokiin. Käytin tätä ohjetta!

Aika homma saada chilit putsattua siemenistä!

Koska minulla oli niin paljon näitä jalapenoja, ajattelin kiehauttaa chilirenkaita liemessä ennen purkkiin laittoa. Viime vuonna en näin tehnyt ja chilit kyllä säilyivät silti hyvin. Mutta ajattelin ottaa varman päälle kuitenkin.

Voitte vaan uskoa, kun chilit laittoi etikkaliemeen, mikä hatsi sieltä nousi. Ja taas sai haukkoa henkeä!  Meillähän ei ole sellaista kapistusta kuin liesituuletin. Joten ikkunoita ja ovia auki vaan!
Koira oli sisällä ja minun oli pakko heittää se ulos. Kissa oli lähtenyt jo aikaa sitten omasta tahdostaan!
Kyllä mä aattelin, että onko tässä(kään) touhussa mitään järkeä, kun koko naamaa poltti ja kirveli. Säilöttyjä jalapenoja kun saa kaupasta ihan pikkurahalla/purkki!

Voittajana selvisin ja 8 purkkia säilöttyä jalapenoa talven tortillahetkiin!

Kypsiksi ehtineitä jalapenoja oli vain puolisen kiloa, että mietin mitä niistä tekisin. Sitten muistin nähneeni Sauvajyväsen blogissa ohjeen Tabasco -tyyppiseen kastikkeeseen. Sitä tein punaisista jalapenoista, kun sattui muutkin aineet kotosalla.

Tästä jäi hyvä mäski, jonka heitin pakkaseen. Teen siitä jossain vaiheessa chilihilloa. Sauvajyväseltä löytyy muutama hyvän tuntuinen ohje sellaiseenkin.

Tätä ei parane aamiaismehuna erehdyksessä juoda!

'Padronit' laitettiin lauantai-iltana yöksi savustuun. Aamulla vielä laitettiin lisää purua ja ne olivat savussa varmaan jotain 15 tuntia.

Hyvää yötä...

--- ja huomenta!

Savustetut chilit on olleet kuivurissa odottamassa, että ehdin (lue; uskallan!) alkaa niitä jauhamaan jauheeksi.

Kylmäsavustettuja chilejä menossa kuivuriin

Tuo kuivumassa olevien savustettujen chilien katku on niin tarttuvaa, että jouduin heittämään pesuhuoneessa kuivumassa olevat pyykit uudestaan pesuun, koska ne haisivat ihan savulle.

Naurettiin tänään Beiben kanssa kun tultiin ulkohommista sisälle ja oltiin laitettu kahvi tippumaan sillä välin. Beibe tokaisi, että pääsee hyvin sellaiseen retkeilytunnelmaan, kun savu ja kahvi haisee. On niin kuin nuotiolla olisi. Minä siihen vielä lisäsin, että kun silmiäkin vielä kirvelee, niin eräfiilis on ihan oikea! Ihan mahtavaa tälläinen iso chilisato ja sen käsittely. I love it!

'Padroneja'

Kasvattaakos siellä kukaan chilejä? Millainen sato tuli ja mitenkäs pruukaatte niitä käyttää? Ja onko mitä tulisempi sen parempi? Vai oletteko samanlaisia vellihousuja kuin minä ja pidätte vain pienestä hiitistä?

Esteetöntä ostoksilla oloa!

Kuukuna valmiina vaateostoksille!

Muutama viikko sitten juttelin isäni kanssa puhelimessa. Hän soitti minulle ihan niitä näitä jutellakseen. Siinä puhuessamme hän tuli maininneeksi, että tarvitsisi vaatteita. Housut pitäisi ostaa ja jonkinlainen ulkopusakkakin olisi tarpeen.

Mummun muru! <3

Eihän siinä muuten mitään, mutta isälläni on keuhkoahtaumatauti ja hän ei pysty kovinkaan montaa metriä kävelemään. Hän hengästyy todella nopeasti ja alkaa haukkomaan ilmaa. Silloin keho ei saa happea ja lisäksi sydämmessä on valskausta läpissä. Hänellä menee voimat jaloista ja hänen pitää päästä istumaan nopeasti. Tämä aiheuttaa hänelle "hieman" ongelmia vaateostoksille lähtöön.

Invapaikat on merkitty selkeästi liikekeskuksen seinään!

Jäin miettimään miten ja mihin saisin isäni vaateostoksille. Hänellä on kyllä invamopo, mutta sillä ei Tampereen keskusta-alueen kauppoihin pääse sisälle. Ja sitäpaitsi, eihän keskustassa yksinkertaisesti pääse liikkumaan ratikkatyömaan takia!

Sitten minulle tuli mieleen Lempäälän Ideapark ja sen esteettömyys. Heidän sivuiltaan selvisi, että heiltä saa lainata invamopoja ja pyörätuoleja ihan maksutta. Mahtavaa!
Lisäksi invapysäköinti on ihan ovien vieressä ja isällähän on sellainen lupa olemassa, joten auton saisi ihan hollille.

Ensimmäisenä kahville!

Isänikin suostui asiaan pienellä vakuuttelulla ja kun minä ja Beibe saatiin pekkasvapaat hommattua, otimme tyttären ja Kuukunan mukaan ja lähdimme ostoskeskukseen.

Maanantaina aamupäivänä oli väljää rullailla!

Olimme tyttären kanssa hieman Beibeä ja isää aikaisemmin ostoskeskuksella ja kävin kyselemässä pyörätuolia Prisman infopisteeltä, tyttären jäädessä lastaamaan Kuukunaa rattaisiin.
Tosiaan, pyörätuolin lainaaminen ei maksanut mitään. Sen sai lainattua henkilöpapereitaan näyttämällä ja aikarajaa lainalle ei ollut. Joten ihan rauhassa saatiin kierrellä!

Makkaramummu!

Vaateostokset sujuivat erittäin hyvin Dressmanissa ja isä sai kahdet housut ja kevyen talvipusakan. Palvelu oli tosi hyvää ja myyjättäret toivat vaatteita sovitettavaksi. Eipä tarvinnut paljon itse vaivautua!
Beibekin osti parit housut, sukkia ja neulepaidan. Me naiset emme ostaneet yhtään vaatetta koko reissulla, ellei tyttären ostamia sukkia lasketa. Aikas harvinainen ostosreissu! ;'D

Ostin Tigeristä uuden kaktuskangaskassin! <3

Tyttären kanssa vähän kierreltiin kauppoja, kun pojat istuskelivat ja katselivat ostoskeskuksen menoa. Kuukunalle ostettiin talvitakki, housut ja neulepaita. Itselleni ostin kaikkea tarpeellista, kuten karkkia!

Aina pitää vähän hassutella! ='D

Käytiin vielä syömässä ja kyllä täytyy sanoa, että oli mukava ostosreissu. Kaikki sujui tosi hyvin ja mahtavaa, että isä sai tarvitsemansa vaatteet näinkin vaivattomasti.

Tämä on nyt tätä vaihetta elämässä. Sanoinkin eilen ystävälleni Päpälle puhelimessa jutellessamme, että ei tässä kovin kauaa mene, kun itse ollaan autettavina. Vaikka ollaankin vielä olevinamme niin nuorekkaita että!

Kuukuna on jo kokenut ostoksilla kävijä!

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa teille kaikille! Tervetuloa kaikki uudet seuraajat matkaan mukaan!

Millainen puutarhuri olet? -haaste

Mä rakastan tuota koivua! <3

Sain jo aikaa sitten haasteen Tiiulta Puutarhahetkiä -blogista . Kiitos haasteesta ja nöyrä anteeksipyyntöni, että vastaaminen on kestänyt näin luvattoman kauan! Linkistä pääset Tiiun blogiin ja lukemaan, millaisia puutarhurimietteitä hänellä itsestään on.

Näkymää etupihalta

Haasteen on laittanut alulle Kukka & Kaali -blogin Pauliina. Hänen omat vastauksensa voit käydä lukemassa tästä.

Haasteen tarkoituksena on pysähtyä hetkeksi pohtimaan, millainen puutarhuri itse on. Haasteeseen voi osallistua valitsemalla kuhunkin aihepiiriin liittyen erilaisista vastausvaihtoehdoista valitsemalla itseään parhaiten kuvaavat tai kuvailemalla itseään puutarhurina vapaalla sanalla.

Tuo koivu vaan on niin hieno ihan mistä päin vain katsottuna!

Nyt sain "pysäytettyä" itseni hieman väkisinkin ja otin aikaa vastaamalla haasteeseen. Valitsin vastaustavan, jossa kuvailen itseäni ja tekemisiäni vapaalla sanalla. Joten, tälläinen puutarhuri minä olen!

Jos jollakulla on vapaa-ajan ongelmia, meille voi tulla haravoimaan! ='D

PUUTARHASUUNNITTELU

Siis, mikä?  Häh? Ihailen ihmisiä, jotka tekevät suunnitelmat millipaperille. No, he ovat varmaan sellaisia, jotka saavat jotain puutarhassaan aikaiseksikin ja valmiiksi!

Ihanat haavat pihatien varressa! <3

Joo, on meikäläiselläkin suunnitelmia ja ne ovat yleensä aikas suuriakin. Mutta tuppaavat jäämään aina puolitiehen. Syytän ajanpuutetta. Yllätys, yllätys!

Keinun päihin istutetaan kukkia, sitten joskus!

Sitten minä rönsyilen sen seittemää hommaa yhtä aikaa ja eihän siitä hyvä seuraa. Sitten ostelen (kts. seuraava kohta) kaikenlaista hetken mielijohteesta ja pulassa ollaan!

Ne vähäisetkin suunnitelmat tuppaavat muuttumaan homman edetessä ja ovatkin yleensä jotain ihan muuta kuin alunperin piti!

Rautatienomenapuun juurelle istutan joskus mansikkaa!

Yleensä me pidetään perhepalaveria Beiben kanssa ja pohditaan yhdessä, mitä mihinkin laitetaan. Koska meillä on paaaaaaljon nurmikkoa ja se on Beibelle pyhä asia, täytyy istutuksia "suunnitellessaan" saada hänen siunauksensa!

Koska meidän piha on niin iso, ei me haluta mitään pikkupiperryksiä tänne. Suunniteltavat alueet täytyy olla isoja, jotta ne yleensäkin näkyisivät ja erottuisivat pihassa.

Ainut mitä oikeastaan laitan paperille, on syyskylvöt. Ja nekin kirjaan ylös vasta kylvettyäni. Ihan vain siksi, että muistan keväällä mitä missäkin kasvaa!

"Takapiha"

OSTOKSET

Voi apua! Taimimyymälät pitäisi kieltää lailla! ='D Minähän olen ihan hulluna kaikkiin puihin ja varsinkin alennuksista niitä tulee haalittua. Iso farmariauto on tälläiselle puuhullulle kyllä ihan surma! Sinne kun mahtuu yli kaksimetriäkin pitkät puuntaimet! Ja jos autossa ei mitta riitä, ainahan voi lähteä kolmimetrinen peräkärry hinauksessa "ihan vain katselemaan"!

Sininen valkokaartiokuusi

Kotona sitten ihmetellään, että mihin näitä oikein laittaisi. Puita kun ei sitten siirrellä ihan vaan hetken mielijohteesta ja muutoksen halusta.
Vaikka meilläkin on tontti melkein 2 hehtaaria, ei niitä puita ihan mihin vaan voi laittaa. Täytyy ottaa huomioon, että traktorilla mahtuu ajamaan. Meillä käy välillä pihassa kuorma-autoja tuoden hiekka- ja multakuormia ja niiden pitää mahtua kääntymään jossainpäin pihaa. Eläinten laidunnus, lumenauraus, vanhojen puiden poisto ja ihan sekin, että puuntaimet kasvavat isoiksi. Ei niitä ihan vieri viereen voi laittaa!

Sinikuusi 'Baby Blue' pääsi 'Surullisten kuusien metsään' asustelemaan.

Kirosinkin taas jokin aika sitten tätä positiivista tuskaa Beibelle ja sanoin, että pitäisiköhän muuttaa rivariin, missä olisi 10 neliön takapiha. Beibe vaan tokaisi, että ei taitaisi oikein toi sun puuharrastus ja rivarin takapiha kohdata toisiaan onnistuneesti!

Pallokoivu

Kyllä minä kukkasiakin ostelen, mutta vähemmässä määrin. Leppämäessä ei meidän tänne muuttaessa ollut kuin pari kukkapenkkiä. Ne olen joskus siirrellyt, mutta olen tosi laiska niitä hoitamaan. Perennat saavat meillä olla vähän kuin oman onnensa nojassa!

Tykkään perinteisistä ja vanhoista perennoista ja niiden eri värimuodoista. Ukonhatut ja syysleimut ovat esimerkiksi yksiä suosikkejani.

Kukkapenkit eivät elä kukoistuskauttaan näin lokakuussa!

TYÖKALUJEN SÄILYTYS

Heh, heh! Häpeälista sen kuin vaan kasvaa! 😖 Nooh, jotain yritystäkin on. Kukkapurkit olen pyrkinyt aina viemään aittaan, koska siellä on niitä varten ihan hyllytkin kasattuna. Joskus onnistunkin yrityksessäni.

Joltain jäänyt kottarit keskelle pihaa kuin koiralta kakka!

Uuteen puru-, heinä ja muutenvaan varastoon, Beibe teki lapioille ja talikoille oikein ripustuspaikankin. Ongelma on se, että näitä samoja työkaluja tarvitaan ihan joka puolella tonttia ja tosi monessa eri hommassa. Sitten niitä tuppaa myös jäämään sinne sun tänne. Ei vaan jaksa raahata lapioo takaisin, jos sitä vaikka huomenna tarvitsisi. Ei voi tietää!

Pienet kuokat ja sen sellaiset olen pyrkinyt pitämään lasikasvarissa. Mutta kummasti niitäkin sitten alapellon kasvimaalta löytyy!

Pitäisi tämän uuden kasvihuoneen tultua ihan oikeasti panostaa siihen, että sinne ja kasvimaalle hommaisi ihan omat työkalut kottikärryjä myöten ja tekisi niille oman säilytyspaikan sinne.

Lumikola on ollut lekan ja muiden kavereiden kanssa tuossa koko kesän!

MINÄ HYÖTYTARHURINA

Ha haa! No jossain minäkin ole ihan kohtuu hyvä! Hyötytarhaus on minun juttuni. Tosin kyllähän puutarhaa aina voi kutsua hyötytarhaksi, vaikkei syötävää kasvattaisikaan. Onhan ihmisellä muitakin aisteja kuin makuaisti!

Tykkään hiplata tän kyynelkoivun pitkiä oksia!

Ojan ja allikon kautta tässäkin asiassa on menty vuosien varrella. Mutta aina me jotain satoa jostain saadaan ja joka vuosi opitaan lisää!

Kas, lapio!

Meillä on kasvatuksessa ihan sellaisia perusvarmoja lajikkeita, kuten porkkanaa, perunaa, salaatteja, sipuleita, herneitä ja sen sellaisia. Tosin olen kyllä huomannut näidenkin kanssa, että mikään muu ei ole varmaa, kuin epävarma!

Lehtikaalit alkoivat kukoistamaan ilmojen viilettyä!

Näiden lisäksi on aina jotain kokeiluja. Tänä vuonna oli esimerkiksi bataattia ja okaa. Bataatti onnistui parhaiten ikinä. Siitä teen kyllä oman postauksen joskus talven mittaan.

Mauri paistattelee!

Okan mukulat on vielä maassa. Täytyy katsoa mitä niistä yleensäkkin voisi tehdä. Lehtiä käytettiin jonkin verran wokkiruuissa kesällä.

Tämä kesä oli sitten Bilteman pikkukasvarin toinen ja viimeinen!

Ihan hirvittävän työllistävää hyötyviljely tässä mittakaavassa, mutta silti niin palkitsevaa. Saan ihan itkettävän hyvää mieltä siitä, että saan syödä edes osittain itse kasvattamaani ruokaa!

Kasvilavat alkavat olla viimeisiä syyskylvöjä ja talvea varten valmiina!

KITKEMINEN

Olen aina inhonnut kitkemistä! Nuorena likkana piti mökillä kitkeä kasvimaalla, jotta sai rahaa illan rientoihin Rönnin tanssilavalle. Vannoin, että en ikinä aikuisena tee näitä hommia! Kas, kas, mitenkäs siinä sitten kävikään... Mutta kitkemistä en rakasta vieläkään!

Tää Marketta alkaa olla vähän huonossa hapessa! ='D

Yritetään kattaa tuolla kasvimaalla lavojen ympäristöjä, jotta ei tarvitsisi kitkeä. Lavat ollaan laitettu perustamisvaiheessa paksun pahvikerroksen päälle. Silti juolavehnä, ohdakkeet ja leinikit valtaavat alaa. Taistelu jatkuu!

Ulkosaunan kukat ihan yhtä hyvässä kunnossa!

PUUTARHAPUUHAT

Me ollaan todella paljon ulkona. Varsinkin kesäaikaan käydään sisällä vain nukkumassa ja vaatteita vaihtamassa.

Beibe on tehnyt kivimuurien pätkiä yhteen osaan pihaa

Olis vähän hienoa, kun koko tontti olisi kivimuurilla ympäröity!

Meillä on pihalla paljon muitakin hommia kuin pelkästään puutarhahommat. Elukat ottavat oman aikansa, sekä vanhojen ulkorakennusten entraaminen. Polttopuita täytyy tehdä, koska meidän talo lämpiää niillä.

Beibe teki joskus mulle nimpparilahjaksi keinun liiterinpäätykoivuun

Ehkä kerran kesässä ehdin siinä istumaan ja elukoita ihailemaan!

Monesti olemme molemmat ulkona, mutta ihan eri puolilla tonttia. Välillä kohdataan jossain ja lähdetään kahville tai syömään!

Hehku! <3

Me ollaan raivattu lähes kahdenkymmenen vuoden ajan tätä tonttia. Joskus tuntuu, että täällä ei olla mitään saatu aikaiseksi. Mutta kun jotain vanhoja kuvia katsoo, on täällä jotain tapahtunut. Ainakin nurmikko on lisääntynyt!

Nää kaikki kivenjärkäleet on raivattu pihapiiristä!

Beibe joskus sanoikin, että tälläisen pihan ja sen ympäristön kunnossapito olisi kokopäivätyötä kahdelle hengelle, eikä sekään riittäisi!

Elukoiden talvitarhat, riimuteline ja pätkä riukuaitaa!

KASVIVALIKOIMA

Kuten jo kohdassa "Ostokset" mainitsin, pidämme puista. Varsinkin kotimaisten metsäpuiden erikoismuodot ovat lähellä sydäntämme. Joten puita on tullut haalittua, jos jonkin moisia.
Pieniähän ne vielä ovat, mutta ehkä me ehdimme ne elämämme aikana ainakin vähän isompina näkemään.

Nuo pylväshaavat ollaan kasvatettu ihan pikku piiskataimista

Omenapuita on tullut myös hommattua muutamia. Pari lajiketta on sellaisia, joiden emopuut ovat täältäpäin. Kuten 'Kangasalan Talvi' ja 'Sariola'.

Japaninvaahterat talonpäätykalliolla ruukuissaan ja hienoissa syysväreissä!

Kyllä minä kukkasiakin rakastan. Mutta en vain jaksa/ehdi niitä hoitamaan ja kastelemaan. Onneksi tontilla ja ympärillä kasvaa paljon luonnonkukkia.

Pikkusyreeni miettii vielä, mihinkä haluaisi asettua asumaan!

MINÄ JA SÄÄ

Teen kyllä piha- ja puutarhahommia säässä kuin säässä. En ole sokerista. Mutta kyllä iän myötä on tullut sen verran mukavuudenhalua, että jos ei ole ihan pakko kurassa rypeä, olen mieluummin sisällä ja vaikka bloggaan!

Multaa ja soraa on mukavampi kyllä kärrätä kauniilla ilmalla!

SUHTAUTUMINEN VUODENAIKOIHIN

Ainahan sanotaan, että kevät ja kesä on puutarhurin kulta-aikaa! Osittain totta tämä, mutta minun mielestäni todellista kulta-aikaa on syksy. Silloin työn tulokset palkitaan. Tai sitten ei!

Kodallekkin on jäänyt oksasaha nojailemaan!

Syksyllä voi myös tehdä paljon kevään eteen. Syyskylvöt on hyvä konsti helpottaa kevään työtaakkaa. Ja satoa saa aikaistettua tosi paljon!

Valkosipuli 'Aleksandran' itusilmuja

Ja talvi... sitä nykyään rakastan! Ihanaa, kun olet koko kesän raatanut ja sitten talven valkoinen vaippa peittää puhtaanvalkoisella kauneudellaan kaikki alleen ja tarhuri saa levätä hetkisen.
Kunnes taas koittaa kevät ujon vihreänä ja taas juostaan!

Meidän savustus"pönttö"

Mutta vakavasti puhuen, kaikissa vuodenajoissa on kyllä puolensa ja olen oppinut nauttimaan niistä kaikista. Elämässä täytyy olla muutakin kuin puutarhanhoito!

Kas, kas, pakurikääpä koivun oksassa!

Että tälläinen "puutarhuri" löytyy ruudun tältä puolen. Ei kauhean hääppöinen, ehkä vähän huono ja huolimatonkin tarhuri. Mutta ei se mitään. Näillä mennään, kun ei muuta voida!

Siinähän se rautaharavakin on. Kyllä sitä on etsittykin! ;'D

Blogimaailmassa pyörii jo niin monta uuttakin haasteketjua, että en haasta tähän enään ketään. Nappaa silti ihmeessä tämä, jos Sinua ei tähän ole vielä haastettu!

Ihanaa viikonloppua teille kaikille! Meillä on ensimmäinen viikonloppu todella pitkään aikaan, kun ei ole ohjelmistossa mitään suunniteltua. Joten taidan viettää aikaa ihan pihalla puuhastellen!