Luciapullia valon neidon kunniaksi!

Tänään vietetään Lucian päivää. Meille peri-suomalaisille se ei ehkä ole niin kova juttu kuin suomen-ruotsalaisille ja ruotsalaisille.
Blogiani pidempään seuranneet ehkä muistavat, että tänään vietetään myös minun syntypäivääni. Synnynnäinen Lucia, se olen minä! Viime vuonna hieman avasin tämän pyhimyksen arvon saaneen neidon tarinaa. Siitä voit käydä lukemassa täältä. Minua ei ole vielä pyhimykseksi julistettu, mutta ehkä jonain päivänä...
Lucian päivänä kuuluu syödä Luciapullia. Tätä perinnettä en ole harrastanut. Mutta pari viikkoa sitten, minulle tuli yht'äkkiä sellainen mustavalkoinen kuva mieleen. Kuvassa oli erilaisia pullakuvioita ja yksi niistä oli Luciapulla. Pari päivää mietin, että missä sellaisen kuvan olen nähnyt. Kunnes eräänä iltana, muistin! Äidin kanssa ollaan sellaisia joskus leivottu. Minä olen ollut alle kymmenvuotias, koska muistan että leivottiin niitä silloin kun asuttiin Satakunnankadulla Laitosmiestentalossa. Olen ollut 11-vuotias, kun sieltä muutettiin pois.

Luciapulla alhaalla keskellä!

 Tänä vuonna keitin synttärikahvit jo 12. päivä. Lucian päivänä on kastejuhlat. Beiben siskon perheen pikkuprinsessaa juhlitaan.

Juustoja, vatruskoja, torttuja, pipareita ja tietysti, Luciapullia!

Mutta itse pulliin! Luciapulla on sahramilla maustettu, ässän muotoon leivottu ja rusinoilla koristeltu. Ruotsiksi 'lussekatter'. Lusse viittaa kyllä paholaiseen eikä valon neitoon. Ja pullien historia viittaa 1600-luvun Saksaan eikä Ruotsiin. Kuten voisi ajatella!
Erään tarinan mukaan kissanhahmoinen paholainen kuritti lapsia. Lapsenhahmoinen Jeesus jakoi heille pullia. Pullia alettiin värjäämään keltaiseksi, paholaisen karkoittamiseksi. Pimeyttä rakastava paholainen karsasti keltaista, valon väriä.
Sahramin käyttö Luciapullissa saattaa johtua alun alkaen myös sen silmäsairauksia parantaviin ominaisuuksiin. Onhan Lucia neito myös näkövammaisten ja sokeiden pyhimys!
Lauantai-aamuna soitin isälle ja kysyin, voisinko saada itselleni sen keittokirjan, jossa pullien kuva oli. Isä lupasi tuoda sen tullessaan. Joten nyt tämä kirja on minun ja kas mikä sattuma; kirja on yhtä vanha kuin minä!

LUCIAPULLAT

• 200g voita
• 1/2g sahramia
• 50g tuoretta hiivaa
• 5dl kevytmaitoa
• 1dl sokeria
• 1/2tl suolaa
• 1 kananmuna
• 17dl vehnäjauhoja

 Sulata voi kattilassa. Lisää sulaneen voin joukkoon sahrami ja maito lämpiämään 37 asteiseksi.

Murenna joukkoon hiiva ja sekoita hyvin. Lisää sokeri, muna ja puolet jauhoista. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Lisää loput jauhot vähitellen ja vaivaa taikinaa niin, että se irtoaa kulhon reunoilta.

 Kohota taikina kaksinkertaiseksi, 30-40 minuuttia lämpimässä paikassa.

Kumoa taikina jauhotetulle alustalle ja nujerra hyvin. Jaa taikina kahteen osaan ja molemmat osat edelleen 20 palaan. Muotoile palat sormenpaksuisiksi tangoiksi (noin 20 cm) ja rullaa tangon päät eri suuntiin kierteelle. Kohota luciapullia pellillä liinan alla.

 Voitele luciapullat munalla ja koristele rusinoilla. Hyvä vinkki on liottaa rusinoita hetki vedessä. Eivät pala sitten niin herkästi paistettaessa.  Paista 225 asteessa 8–10 minuuttia.

Nauti lämpiminä hyvän kahvin tai ihan kylmän maidon kanssa.

Ohjeen pullista tuli aikas pullukoita ja isoja. Ehkä voisin ensi kerralla tehdä puolikkaan annoksen ja puolet pienemmät pullat. Mutta hyviä olivat!

OIKEIN IHANAA LUCIAN PÄIVÄÄ KAIKILLE!