Hei vaan kaikille ja oikein hyvää syksyä! Taas on aika ynnätä miten kuluneen vuoden suunnitelmat toteutuivat omavaraistelun osalta.
 |
| Helmipihlajan valkoiset marjat ovat kauniita! |
Tämä postaus on osa omavaraisuutta harjoittavien, harrastavien, siitä haaveilevien tai muuten vaan kestävämpää elämää tavoittelevien bloggareiden yhteispostaussarjaa. Joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 9, julkaisemme kuukauden kuulumisia koskevat postauksemme.
 |
| Pyhäinpäivänä sytytin kynttilän hevosten haudalle |
Kaikki minun tämän vuotiseen postaussarjaan kuuluvat postaukset löydät suuntana omavaraisuus -tunnisteen takaa. Tuttuun tapaan linkitän muiden bloggaajien postaukset omani loppuun.
 |
| Närhet ovat syöneet pihatammet tyhjiksi terhoista. Vain hatut ovat jäljellä. |
Meillä oli tälle vuodelle aikas kevyet suunnitelmat. Se oli ihan tietoista, koska minulla on ollut meneillään tämä ammatinvaihdos ja siitä seuranneet opiskelut. Koska ei ollut yhtään tiedossa alkuvuodesta, miten tämä alkaa sujumaan työkokeiluineen ja opiskeluineen, ei mitään maata mullistavia suunnitelmia edes halunnut tehdä. Tästä voit käydä lukemassa tämän vuoden postaussarjan ensimmäisen postauksen.
 |
| Pikkulintujen talviruokinta on aloitettu Leppämäessä jo pari viikkoa sitten. |
Meillä on ihan hyvin kyllä puuhaa ihan meidän perusjuttujenkin kanssa. Kasvimaalla riittää hommia ja kasvihuoneet työllistävät. Eläinten kanssa riittää työtä ihan joka ikiselle päivälle. Puulämmitteinen, vanha talo pitää liikkeessä. Iso pihapiiri laajoine nurmialueineen on oma hommansa.
Mutta ainahan sitä jotain ekstraakin itselleen haalii, jottei ihan normi rutiinit ala kyllästyttämään.
 |
| Syysmyrsky kaatoi yhden koivun meidän pihasta. Pökkelökääpä oli sitä lahottanut. Keräsin käävät talteen, jos niistä vaikka keksisin tehdä. |
Minulla oli kyllä suunnitelmissa panostaa kompostointiin. Joo, ja ajatuksissani tämä olikin koko kesän. Katselin kyllä eri kompostorivaihtoehtoja, mutta en kerta kaikkiaan päässyt minkäänlaiseen lopputulokseen.
 |
| Kaktukset olivat kesän ulkona ja osa niistä on innostunut oikein kukkaa pukkaamaan! |
Meiltähän purettiin vanha navetta pois ja sen päädyssä oli ulkohuussi. Nyt kun olisi tarvetta ulkohuussille, olen miettinyt sitä, että olisiko järkevämpää hakkia kompostoiva huussi, kuin lämpökompostori. Vaiko molemmat?
Minä olen tosi huono tekemään tälläisiä kohtuullisen hintavia päätöksiä. Joten, kompostointi asia on ihan jäissä!
 |
| Kombuchaa tehtaillaan parin viikon välein. |
Ihan kyllä lehtikompostiakin tarvittaisiin ja Beibe sellaisen osaisi meille rakentaa. Mutta hänellä on myös aika tosi rajallista. Nyt hänen aikansa on mennyt ihan yläkerran alkovin remppaan, joka siis sekin on vielä ihan kesken. Argh! On sinne tuulensuojalevyt sentäs saatu, mutta villat, levyt, panelit ja tapetit puuttuu. Hieman tuli yllätyksiäkin siellä alkovissa, kuten eristeiden puuttuminen ja ihan vinot seinät, jotka sitten paisuttivat remonttia.
On niin paljon kaikkea muutakin tullut, mikä on kiilannut rempan edelle. Mutta joo, kompostointiasia ovat edelleen mielessä ja suunnitelmissa tulevaisuutta varten.
 |
| Purjoista tuli ihan kohtuullinen sato. Taimet ostin Lahden puutarhamessuilta, kun en ikinä niitä itse saa onnistumaan. |
Syyskylvöt on tosiaan tehtynä. Mutta muuten kasvimaalla en ole jaksanut edellisvuosien tapaan kunnostaa valmiiksi lavoja kevättä varten. Voi käydä lukemassa syyskylvöpostaukseni tästä .
Maahan meni taas tuttuja syykylvettäviä, kuten porkkanaa, palsternakkaa, persiljaa, persiljajuurta, tilliä, musta- ja kaurajuurta, retiisiä jne. Ja tietysti valkosipulit!
 |
| Nämä 'Aleksandra' valkosipulin kynnet ovat jäätävän kokoisia! |
Teurastuksia ollaan jo tehty kahden karitsan osalta. Meillä oli pari teurastusoppilastakin Beiben opissa. Minulla oli Beiben siskon kanssa loppujen lampaiden keritsemisurakka samaan aikaan.
Villat viedään jossain vaiheessa kehräämölle. Tarkoitus olisi kyllä jossain vaiheessa hankkia oppia kehräämiseen, jotta pystyisi itsekin joskus lankaa kehräämään.
 |
| Beiben siskolla on oikein kunnon klipperi, jolla saa lampaan aikas kätsysti kerittyä. |
 |
| Pari karitsaa laitettiin lihoiksi. |
 |
| Uinulla on hieno villa. Alta harmaa, joka muuttuu vaalean ruskeaksi, kun kasvaa. |
Taljat suolasin heti teurastuksen jälkeen. Parin päivän suolaus ja sitten otin vanhat suolat pois ja laitoin uudet tilalle. Tämä sen vuoksi, että suola irroittaa nestettä ja rasvaa taljasta tosi paljon ja suola vettyy. Uusi suola tehostaa nahan säilyvyyttä ja suola on kuitenkin tosi edullista. Ostin Hankkijalta 25 kilon säkin hintaan 9,50 e.
Laitan taljaan suolaa noin 4 kiloa/ suolaus. Se riittää ihan hyvin pienehkölle lampaan taljalle. Nämä taljat viedään myös parkkaamoon jossain vaiheessa Beiben siskon kanssa, kun ollaan saatu syksyn teurastukset purkkiin. Meillähän on vielä kaksi pässipoikaa muualla ja ne pitäisi vielä laittaa lihoiksi.
 |
| Yhdessä lampaassa tälläinen värikirjo! |
 |
| Pari taljaa suolaantumassa. |
Lihojenkin viemistä purkitettavaksi ollaan suunniteltu, koska Hehku -lehmä hätäteurastuksen takia pakastimet ovat täynnä lihaa.
 |
| Lötkö -kani on viettänyt kesänsä vanhassa koiratarhassa. |
Viime keväisistä konehaudotuista tipuista on ollut meillä kasvamassa neljä kukkoa. Niiden kohtalona on myös joutua lihaksi. Niiden teurastaminen on siis ajankohtaista jossain vaiheessa tässä loppu vuodesta.
 |
| Pari viikkoa sitten, se sai muuttaa talveksi talliin. |
Olemme sekasyöjiä ja meidän omavaraisuuteen kuuluu myös syömämme lihan kasvattaminen. Tiedän, että monista tuntuu tämä asia pahalta ja se, että kerron täällä blogissani keväällä syntyneistä tipuista ja kaikenlaisista eläintenpoikasista ja sitten niitä syksyllä teurastellaan.
Mutta jos näistä suunnitelmista puhutaan omavaraisuuden yhteydessä, tämä on juurikin sitä. Minä suunnittelen aikas tarkkaan sen, mitkä eläimet astutetaan ja mitä niiden mahdollisille poikasille tehdään. Myöskin sen, että kuinka paljon me ja meidän lihaasyövät eläimet tarvitaan lihaa ja mitä niiden sivutuotteille, kuten taljat, tehdään.
Tämä maailma on väärällään "ylimääräisiä" eläimiä, mitä sitten myydään puoli-ilmaiseksi ja annetaan "hyvään kotiin", kun ei itse pystytä niitä pitämään/niistä huolehtimaan/niitä teurastamaan.
 |
| Se ei kauheasti tykkää sylissä olla, mutta sietää tälläiset pienet hetket, kun sitä siirrellään. |
Toki, voihan eläimen pitoon omavaraisuuden näkökulmassa liittyä muutakin kuin liha. Se voi olla esimerksi villa, lanta tai perinnelaidunnus. Meillä se on pääasiassa liha, sekä munat kanojen osalta. Se, mikä lopputulos me päätetään minkäkin eläimen elämän suhteen, ei vaikuta siihen, etteikö niitä kohdeltaisiin saman vertaisesti niiden eläessä.
 |
| Kuukuna ihmettelee, kun lampaat syövät rehujaan. |
Tälläistä suunnittelua olen nyt tehnyt lampaiden suhteen. Pyhäinpäivänä meille tuli Rommi -pässi Tipin luo vierailemaan. Rommi on ahvenanmaan lammas ja nuori sarvipäinen pässikomistus. Jos hyvin yhteisolo tällä pariskunnalla menee, olisi karitsoita odotettavissa maalis-huhtikuussa.
Nellaa en astuta enään ja olen miettinyt mitä sen kanssa teen. Se on ihan kiva lammas, mutta sen villa ei ole mitenkään laadukasta ja utareet ovat vaurioituneet jonkin verran karitsoiden viime kesäisestä repimisestä. Voisin se poiskin myydä, mutta lampaita on kanssa niin paljon myynnissä ja ostajat harvassa. Enkä halua sitä muualla teurastettavaksi myydä.
 |
| Rommi -pässi ja Tippi. |
Tipin karitsoista meillä on kaksi villikkouuhta jäljellä. Uinu ja Uppi, enkä ole ollenkaan varma onko niistä meille jääjiksi niihin tarkoituksiin, mihin lampaita tarvitsen. Tarvitsen tulevaisuuden suunnitelmiani varten rauhallisia ja luottavan luonteen omaavia lampaita, kuten esimerkiksi Tippi on.
 |
| Nella, Uinu ja Uppi ovat siirtotallin lampolassa sen aikaa, kun pässi on talossa. |
Kasvimaan suhteen kesä meni ihan hyvin. Perunat onnistuivat aika hyvin, kun taas kurpitsat olivat epäonnistujia. Tavallista sipulia tuli määrällisesti paljon, mutta koko oli tosi pientä. Valkosipulia taas tuli tosi hyvin. Mutta näin se vaan menee aina, vuodesta toiseen. Joskus tulee satoa jostain, joskus taas jostain toisesta.
 |
| Paprika-sipulipaistosta. |
Mitään tavallisuudesta poikkeavia suunnitelmia en tainnut tehdä. Kasvimaalla joka vuosi jotain tapahtuu, lähinnä kasvilavojen uusimisen ja siirtelyn osalta. Aikas vakiintuneeksi on sinne kylvettävät kasvilajit tulleet.
Myös tavat kylvää ovat vakiintuneet vuosien varrella. Tietyt kasvit kylvän aina syksyllä ja keväällä teen niistä sitten vain paikkakylvöksiä tai pieniä lisäkylvöjä. Vähäisemmälle on jäänyt keväällä kylvettävät kasvilaji. Sipulit, pavut, kaalit, maissit, kurpitsat ja sen sellaiset kylvän keväällä. Enkä enään kauheasti ole jaksanut innostua uutuuksia kokeilemaan. Samoilla vanhoilla, suhteellisen varmoilla lajikkeilla mennään.
Jos jotain tästä kesästä kasvimaan suhteen opimme, oli oikeastaan se varmistus jälleen kerran, että kasteluveden saannin järjestämistä kasvimaalle ei saa vähätellä.
 |
| Kauniita värejä on ollut taas taivaalla! |
Olihan meillä kaksi ihan uuttakin juttua kyllä alkuvuoden suunnitelmissa. Uusi kasvihuone oli niistä toinen. Me hankittiin edelliskesänä 24 neliöinen kennokasvihuone, jolla oli nyt ensimmäinen kasvukausi.
Hieman oltiin sen lämmönpitävyyteen pettyneitä ja se ei kovinkaan paljon kasvukautta pidentänyt lämmittämättömänä, kuin tuo meidän vanha ja pieni lasihuone.
Mutta kyllähän sieltä ihan kunnon tomaattisato saatiin! Ehkä oli hieman liikaakin taimia, mutta kun saatiin ystävällinen lahjoitus kanssabloggarilta .
Myös chilejä ja paprikoita tuli tosi paljon. Kaikista vaan sato alkoi kypsymään tosi myöhään kesällä ja sitten satoa piti syödä, sekä säilöä ihan urakalla ja kyllästymiseen asti.
Ensi vuonna mietimme ehkä tarkemmin, mitä isoon kasvariin laitamme. Ainakin hieman vähemmän tomaattia.
 |
| Kasvihuone on nyt siivottuna ja odottamassa uutta kasvukautta. |
Se toinen uusi juttu meidän ekosysteemissämme oli mehiläispesä. Keväällä ostimme yhden parven mehiläisiä ja sen kanssa sujuikin tosi hyvin. Ei ollut parveilua ja pysyivät hengissäkin meidän amatöörien hoidossa.
Kesä oli hieman haastava pitkine kylmine jaksoineen. Jossain vaiheessa ajattelimme, ettei hunajaa juurikaan tule. Mutta sitten tuli se parin viikon mittainen hellejakso loppukesään, niin johan alkoi mehiläistytöt ahkeroimaan. Linkosimme ja purkitimme 36 kiloa aivan ihanan makuista hunajaa. Veimme sitä kyläpaikkoihin tuliaisiksi, annoimme läheisillemme ja myimme suurimman osan. Tietysti jätimme itsellemmekin!
 |
| Vanha lasihuonekkin on tyhjättynä. |
Mehiläisten suhteen tulevaisuuden suunnitelmat ovat sellaisia, että jos tämä parvi talvehtiin onnistuneesti, teemme siitä jaokkeen ensi keväänä. Meillä ei ole tarkoitus laajentaa mehiläistarhausta kuin korkeintaan muutamien pesien suuruisiksi. Mutta olisi hyvä olla useampi kuin yksi, jos jotain sellaista tapahtuu, että menetämme pesiä.
 |
| Näistä tehtiin kasvispihvejä½ |
Mehilästen kanssa touhuaminen oli kuitenkin tosi mielenkiintoista ja innostavaa. Vaikka tämä mehiläisprojekti oli enemmänkin Beiben heiniä, minä olin siinä ihan yhtä paljon mukana. Meillä oli oikein mukavia hetkiä yhdessä pesänhoitamisen ja hunajatouhujen ohessa. Parisuhdeaikaa sanan varsinaisessa merkityksessä!
 |
| Sieniäkin kasvattelen kahvinporoissa. |
Minun opiskeluni luontoalalla projektisuunnitteluineen vie minun energioitani nyt seuraavat pari vuotta ja se on minun päätyöni. Itseohjautuvuus ja opetuksen puute on yllättänyt ja opin löytäminen itse sellaiseen käsityöläisammattiin kuin luonnonvaratuottaja, on tosi vaativaa. En todellakaan tiedä, miten siitä selviydyn niin, että olen ammattitaitoinen valmistuessani. Mutta yritettävä on, kun en oikein tilanteessani voi kouluakaan vaihtaa. Ala siis on ihan omia itselleni, mutta oppilaitos ei.
 |
| Mummun metsäparkour -rata! |
Toinen minulle ja Beibelle tärkeä pesti on isovanhemmuus. Se oikeastaan menee tällä hetkellä kaiken muun puuhastelun edelle. Kuukuna on meille niin tärkeä ja emme edes halua suunnitella elämäämme niin kiireiseksi, ettei hänelle riittäisi aikaa aina tarvittaessa ja niin halutessamme.
 |
| Tässä viedään lampaille omenia. |
Joten, elämä on aikas hyvin juuri tässä ja nyt. Mennään vanhoilla totutuilla tavoilla ja puuhilla tätä meidän omavaraistelua eteenpäin. Aina sitä matkan varrella tulee mieleen kaikkea uutta ja niitä sitten otetaan mukaan oman ajan ja jaksamisen rajoissa. Täytyy muistaa olla itselle ja muille armollinen. Onneksi on sen verran ikää ja elämänkokemusta, että kaikenlaiset ilmastoahdistukset eivät ihan niin paljon itseen vaikuta. Vakavia asioita, mutta eivät ahdistavia, kun tietää itse tekevänsä kuitenkin jo nyt paljon niiden eteen.
 |
| Maurin kanssa sienestämässä. Korissa suppilovahveroita ruuaksi ja veriseitikkejä värjäykseen. |
Mutta se on varma, että omavaraisen elämäntavan eläminen jatkuu Leppämäessä ja tätä siirretään seuraavillekkin sukupolville.
 |
| Sydämellinen vioitus 'Antonovkassa'. |
Mitä muille kuuluu, sen pääset lukemaan alla olevista linkeistä!
Tsajut https://tsajut.fi/suuntana-
Olette te taas olleet ahkeria! :) Muuten jos joskus suunnittelet blogin mallin vaihtoa niin esittäisin toiveen, että katso sellainen missä keskipalsta on leveämpi. Sulla on niin upeita kuvia, että haluaisin nähdä niitä isompana (ei siis että olisin tullut vanhaksi ja tarvitsisin laseja vaan muutoin :D )
VastaaPoistaMoi ja kiitos kehuista! Ja joo, oon ollut jo jonkin aikaa mietteissä vähän uudistaa blogin ilmettä. Sitten toi Hehku meni ja kuoli, jäin jotenkin tekemään vähän surutyötäkin ton bannerikuvan kanssa. Varmaan jossain vaiheessa etsin aikaa tähän blogiasiaan. Totta, että kuvat näyttäisivät paremmilta, tai ainakin erottuisivat paremmin valkoiselta pohjalta. Tähän pohjaan ne ovat vähän kökköjä isompina. Katotaan, jos vaikka viimeistään joululomalla ottais projektiksi!
VastaaPoistaMä niin kunnioitan tuota suhtautumistanne eläimiin. Tuosta opiskelustasi kuulisin mielellään lisää, tuskin silti ikinä koulun penkille enää itse päädyn, mutta tuo luonnonvaratuottaja aiheena kiinnostaa, toinen itseäni kiinnostava olisi varmaan muinaistekniikat 😊. Keittiöjätteen kompostointiin suosittelen vahvasti bokashia, se on jotenkin niin vaivatonta, kunhan vaan ämpäri mahtuu jossain lämpimässä olemaan ja muistaa mehut tyhjentää säännöllisesti, ettei ala tuoksahtaa.
VastaaPoistaKiitos! <3 Eläimistä ja niiden roolista omavaraisuudessa haluan kirjoittaa blogissani. Mutta aina hieman varauksella, koska se on herkkä aihe. Meillä on ehkä sellainen ns. vanhan aikainen suhtautuminen eläimiin. Niitä pitää kunnioittaa ja tarjota hyvä elämä, mutta ne voidaan myös käyttää ravinnoksi, sitten kun sen aika on.
PoistaTäytyy kirjoitella opiskeluista, kunhan ne tästä vielä selkeytyy. On ollut todella vaikeata saada edes jonkinlaista otetta niihin, kun kukaan ei opeta mitenkään tätä alaa. Kuitenkin luonnonvaratuottaja on eräänlainen käsityöläisammatti, johon mielestäni pitäisi edes pientä perusopetusta saada, eikä turvautua kahdenkymmenen vuoden harrastuneisuuteen.
Tämähän ei ole yleinen ongelma oppilaitoksissa, vaan täällä missä minä opiskelen.
Muinaistekniikat kuulostavat myös erittäin mielenkiintoisilta. Meillä on muutamia opiskelukavereita, joita shamanismi ja sen tyyliset jutut kiinnostavat. On mukava päästä vähän heidän kauttaan sellaisiakin asioita seuraamaan.
Meillä on bokashit, mutta minä olen jotenkin vähän laiska niiden kanssa. Ja en oikein tiedä, osaanko niitä edes oikein käyttää. Minä en jaksa tosiaankaan palastella biojätteitä silpuksi niihin ja lättään kaiken sen sellaisena. Joskus ne pissaavat, joskus ei.
Mutta olen niitä tyhjentänyt muovisaaveihin, joissa on tiivis kansi. Katsotaan nyt, saisiko niistä oiken multaakin joskus!
Upea muistomerkki hevosille <3 Ja tuo lintujen ruokinta-automaatti on hienosti toteutettu. Minä vaan väsäsin paalinarulla ja verkon pätkällä epämääräisen tötterön rasvatangoille... Purjoista luin alkuvuodesta että se olisi sellainen kasvi mikä hyötyy sienijuuresta. Eli jos tuo pitää paikkaansa niin kasvatusta voisi helpottaa se että kasvattaa niitä ruukussa tms astiassa ja käyttää aina osittain samaa multaa seuraaville taimille? Täytynee tätä kokeilla, tänä vuonnahan ei onnistunut kun koira söi taimikasvatukset. Mutta tuo Aleksandra on aivan huikea, sitä on muistaakseni täälläkin mutta eivät kasvaneet noin suuriksi. Istutin käytännössä kaikki talvivalkosipulit uudelleen maahan ja kasasin vähän tukevampaa kasvualustaa niiden päälle. Toiveissa olisi että saisin kaikki tarvittavat valkosipulit omalta pihalta.
VastaaPoistaKehräyksestä on pakko varoittaa: siihen jää koukkuun! Itse kehrään siis värttinällä, hupaisaa kyllä en osaa tehdä valmiista langasta juuri mitään. Tein juuri tilauksen world of wool nettikauppaan (joululahja itselle) siltä varalta että hinnat myöhemmin nousevat brexitin myötä. Sieltähän saa sellaisia pidempikuituisia villoja (esim. Masham) mitkä muuhun villaan sekoitettuna vähän helpottavat käsinkehruuta. Värttinän pyörittäminen on kyllä todella meditatiivista puuhaa, etenkin jos ei ole turhan tarkka langan paksuudesta... Ensi vuonna haluaisin opiskella lankojen värjäystä. Se on sitten omanlaisena urakka mutta varmasti tosi mielenkiintoista!
Teidän kahvisiitakkeet ovat näköjään kasvaneet paremmin kuin meillä. Minulla tosin oli pienempi laatikko käytössä, se ehkä rajoitti sienen kasvua. Täytynee kokeilla uusiksi paremmalla viritelmällä. Mehiläisiä olen muuten itsekin miettinyt, kirjallisuuttakin on hankittu niitä silmällä pitäen. Mutta kun karhujen reviirillä asutaan niin täytyy harkita asiaa tarkemmin. Lähimmällä mehiläispesällä n. kilometrin päässä käy karhu joka kesä. Mutta jos karhun kanssa mahtuu samaan pihaan niin mikä ettei joskus mehiläisiäkin kokeilisi. Tällä hetkellä kuitenkin toiveissa edistää kimalaisten viihtymistä puutarhassa.
Hitsasin joskus tuon ristin surutyönä ensimmäisen hevoseni ja ponini haudalle niiden kengistä. Siinä se on nyt pönöttänyt jo vuosia!
PoistaBeibe on tehnyt tuon lintulaudan ontosta puunrungosta siivun sahaamalla ja ruuvaamalla muotoonleikatut pleksit siihen. Siemenet valuvat tarjolle tuollaista vanhaa viemäriputken palasta. Kierrätysmateriaaleista tehty kokonaan!
Purjot ovat kyllä hankalia taimikasvatettavia. Saan ne aina itämään, mutta sitten niiden kasvu jotenkin pysähtyy. Yleensä ne ovat jo kaput, ennen kuin kevät koittaa! Eikös sellaista multaakin myydä, missä olisi jotain mykorritsaa valmiina?
En yhtään epäile, etteikö kehrääminen olisi mukaansa vievää! Meillä on muutama koulussakin ilmaissut kiinnostuksensa sitä opettelemaan. Katsotaan nyt, jos jossain vaiheessa alkaisi jotain kursseja katselemaan.
On meilläkin pari kertaa mennyt plörinäksi noi siitakkeet. Joskus olen laittanut kahvinporot suodatinpusseineen ja silloin alkoivat homehtumaan.
Olen pitänyt viileässä kellarin rappukäytävässä noita sankoja ja ottanut ne sitten täysinä keittiön nurkkaan. Silloin alkavat pukkaamaan sientä.
Välillä noihin kasvatuspönttöihin tulee sellaisia pieniä kärpäsiä. Silloin olen joutunut heittämään kasvualustat menemään ja hankkimaan uudet.
Karhut ja mehiläiset eivät ole hyvä yhtälö. Mutta mahtaisiko mesikämmen pihapiiriin tulla? Voisi kyllä tullakkin, kyllä ne niin hunajasta tykkäävät.
Mutta, elämä on riskinottoja ja kyllähän noi mehihiläiset tosi kiehtovia ja tuottoisia ovat!
Minä olen myös yrittänyt tehdä vähän uutta kukkapenkkiä ja silleen pölyttäjille. Meillä olikin ihan kivasti kimalaisia ja perhosia viime kesänä!
Arvostan niin korkealle kaltaisiasi ihmisiä, jotka luovat eläimille hyvät elinolosuhteet ja pystyvät myös lihapuolella tuottamaan itse ruokansa. Me ei siihen olla kyetty, ihan ajallisesti tai taitojen ja omien resurssien osalta, mutta ei myöskään sen vuoksi, että kiinnymme niin jumalattomasti eläimiin, ettei vaan olla kyetty siihen. Ollaan kuitenkin sekasyöjiä, joten vaihtoehdoksi sitten jää hankkia se liha paikoista, joissa eläimillä on elinaikanaan hyvä olla ja se, että eläimen elämä päättyy inhimillisesti. Musta on ihanaa lukea sellaisista kasvattajista, jotka hoitelee homman kuten te ja mun mielestä tällaisista asioista voisi puhua enemmänkin! Hattua nostan teille <3
VastaaPoistaNauratti tuo majoneesipurkin sieniyhdyskunta kahvipuruissa. Sieltä ne ihan kuin kurkkivat kannen alta :D Pitäisikin laittaa sieniä kasvamaan sisälle. Meillä ei vielä se ulkosieniviljelmä tuota sieniä, kun rihmastotapeista kasvattamisessa ensimmäinen sato on aikaisintaan 9 kk siitä, kun tökkii tapit kasvatuspuuhun. Ensi vuonna sitten toivottavasti saadaan jo kuningasostereita omalta pihalta :)
Kiitos kannustavista sanoistasi! Tälläinen asia on kuitenkin jollain tasoa vieläkin tabu, vaikka lihantuotannon läpinäkyvyys kiinnostaa. Ainakin siihen saakka, kun aletaan puhumaan kuolemasta.
PoistaOlen halunnut tuoda tätä oman lihantuotannon näkökulmaa julki ihan rehellisesti siitäkin syystä, että ne joita se kiinnostaa, saisivat tietoa. Monille tulee yllätyksenä se, kuinka paljon aikaa ja rahaakin eläimet vaativat. Myös se, että tunteet tulevat todella voimakkaasti pintaan viimeistään siinä vaiheessa, kun teurastus tulee ajankohtaiseksi.
Myöskin sitä, että tässä lihansyöntivastaisessa maailmassa voi lihaa syödä ja tuottaa omiksi tarpeiksi kestävällä tavalla toimien.
Olen halunnut tuoda esiin sitäkin asiaa, että ihmiset joiden omavaraisuuteen eläimet kuuluvat lihansyönnin tai jollain muulla tavalla eläintä hyödyntäen, ovat ihan normaaleja ihmisiä, jotka kunnioittavat ja tuntevat eläinten tarpeita. Joskus tuntuu, että ehkäpä paremmin, kuin sellaiset, jotka tälläistä elämäntyyliä harjoittavat.
Mutta onneksi on myös mahdollisuus hankkia lihaa sellaisista paikoista, missä toimitaan hyvin. Ei kaikkien tarvitse itse kaikkea kasvattaa!
Myös majoneesipurkki on hyvä koti jollekkin! ='D
Minulla on ollut monta vuotta haaveena ja aikomuksena ulos puupölkkyihin sieniymppejä laittaa. Mutta aina se on vain kiireeseen ja ajanpuutteeseen kaatunut. Ehkäpä nyt tänä keväänä saisi vaikkapa jotenkin sen liitettyä tähän koulunkäyntiin.
Ihanaa seurata, miten teidän sieniviljelmille käy!
Sinun juttuja on kiva lukea kun kaikesta huokuu vankka kokemus. Milloin teidän omavarainen elämäntyyli on alkanut ja onko se muuttanut paljon muotoaan vuosien varrella?
VastaaPoistaKiva kun pidät! Kokemusta on kyllä jonkin verran kertynyt iän myötä ja matkan varrella.
PoistaMe ollaan alettu olemaan yhdessä vuonna -94 ja ollaan aina jonkin verran kasvimaatouhuja tehty, sekä Beibe on metsästänyt. Leppämeen muutettuamme vuonna 2000, omavaraisuusaste alkoi pikkuhiljaa nousemaan. Oli välillä nauta kasvamassa lihaksi ja kasvimaata on pidetty. Marjastettu ollaan aina, mutta sienestys on tullut mukaan vasta viime vuosina. Kalastaminen on ollut myös mukana jollain muotoa aina.
Mutta oikeastaan sen jälkeen, kun hevosista luovuin ja tytärkin muutti pois kotoa, omavaraistelu röyhähti oikein kunnolla. Olikin yhtäkkiä aikaa itsellemme roppa kaupalla.
Tosin meidän molempien lapsuudenkodeissa ja minun mummuloissa on kovasti tehty ja kasvatettu itse. Kai tämä kiinnostus sieltä kumpuaa. Beibehän on oikein sellaiselta omavaraiselta pientilalta kotoisin ja hänellä on sitä taitoakin.
On meidän omavaraistelu jonkin verran muotoaan muuttanutkin matkan varrella. Nykyään meillä on eläimiä aikas maltillisesti. Se mitä kahdelle ihmiselle ruuaksi, niin se riittää. Enään ei ole niin tarvetta, eikä intoa kokeilla eri eläinlajeja. Tai no, eipä niitä kovin montaa ole enään kokeilemattakaan!
Samaten kasvimaalla on kaiken maailman rönsyilyt lajikoikeluissa oikeastaan takana. Mennään tutuilla turvallisilla ja ehkä joku uusi juttu per vuosi.
Beibe on ollut aina kova metsämies, mutta sekin on pikku hiljaa vaihtumassa kalastukseen. Syynä huonot pienriistamaat täällä päin ja sekiin, ettei metsästysseurat vuokraa maita pienriistalle. Ja kun hän ei hirvestä, niin metsästäminen on aika rajoitteista.
Mutta koko ajan tämä touhu on muuttunut "vakavammaksi". Koko ajan opitaan lisää ja intoa touhuun riittää, vaikka huomaakin iän myötä jaksamisen vähenevän. Vaikea kuvitella tällä hetkellä elävänsä jotenkin toisin. Mutta tämähän mieli voi muuttua joidenkin vuosien päästä!
Olen parissakin postauksessa avannut hieman syitä ja historiaa tästä meidän omavaraistelussa.
http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2014/10/ajatuksia-elamastani-omavaraisena.html
https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/03/omavaraistelevaa-elamaa-2019-osa-2-keta.html
Teillä on hommat niin hyvin hanskassa. Aina ilolla tulen tänne lukemaan ja oppimaan.
VastaaPoistaTuo nykyajan koulu on kyllä yksi höpsötys. Sama se on kaikissa toisenasteen kouluissa, oppilaat opettavat itseään. En oikein usko sen olevan hyvä homma. Tsemppiä opintoihin.
Kiitos! Vanhoilla tutuilla kaavoilla mennään ja pikkuisen rönsyillään välillä!
PoistaKiitos tsempeistä! Niitä tarvitaan!