Suuntana omavaraisuus osa 12; Hiukan yhteenvetoa kuluneesta satokaudesta ja Leppämäen joulu!

Adventtikynttilöitäkin on sytytelty jo
pariinkin otteeseen ja toinen
osui ihan itsenäisyys-
päivälle!
Kierrätysmateriaalista
tekemäni enkelit, joilla omien kanojen
sulista tehdyt siivet.

 

Hurlumpsis hei ja se on joulukuu! Niin vain se on tämäkin vuoden suuntana omavaraisuus -postaussarja tullut viimeiseen postaukseensa. Näin se aika kuluu ja kohta on joulu. Ihanaa!

Ehdin käymään yksissä joulumyyjäisissä myymässä romujani
ennen Pirkanmaan rajoituksia.

Tässä vuoden viimeisessä postauksessa ajattelin vähän katsastaa satokautta ja tapani mukaan lätistä jonnin joutavia. 

Kaikki tämän vuoden suuntana omavaraisuus -postaukset voit käydä lukemassa alla olevista linkeistä.

Osa 1

Osa 2

Osa 3

Osa 4

Osa 5

Osa 6

Osa 8

Osa 9

Osa 10

Osa 11

Kotona pidin aitan rappusilla pientä Pop Up
Kranssipuotia muutaman päivän.

tsajut- blogin Satu ja Korkeala -blogin Heikki ovat Suuntana omavaraisuus -postaussarjan luojia ja luotsanneet meitä omavaraisuusbloggareita jo useamman vuoden. 

Sarjaan kirjoittelevat omavaraisempaa ja kestävämpää elämää harjoittavia "konkareita", tälläistä elämäntyyliä aloittelevia tai ihan vain asioista kiinnostuneita ja haaveilevia bloggaajia. Tämä on ollut hyvin salliva blogiyhteisö ja itse olen viihtynyt hyvin!

Lapsenlapset ovat olleet kovasti touhuissa mukana!

Ja Kuukuna kokkaa minkä vain kerkiää! Tässä
dippiä lohkoperunoille.

Olikin hyvin maustettuja lohkoja runsaalla
paprikajauheella. Itse tuleekin turhaan 
kitsasteltua mausteiden kanssa! ='D

Ja jälkkäriksi köyhiä ritareita. Kokki olikin
tehnyt hyvää laadunvalvontaa ja haukannut
jokaisesta pullansiivusta palan! ='D

Tähän vuoteen on mahtunut kaikenlaista! Ja nyt en todellakaan ryhdy ruikuttamaan koronasta, vaan olen oikeastaan aikas kiitollinenkin siitä sen tuomasta lisääntyneestä ajasta.

Minun ajatuksenani oli vähentää niin eläimiä, kuin viljelyäkin edelliskeväältä, koska minulla oli maaliskuussa uudet kujeet opiskelujen suhteen koulun vaihdon muodossa. Sittenhän kävi niin, että kaikki meni etäilyksi ja hups, olinkin kotona, vaikka piti elää asuntolaelämää kaukana kotoa.

Omia perunoita, meillä kasvaneen naudan lihasta
tehdyn kastikkeen, lähimetsästä kerättyjen puolu-
koiden ja kaupasta ostettujen ruusukaalien
kanssa.

Tokihan minulla oli kevään, kesän ja syksyn aikana lähiopetustakin. Mutta kevään lisääntynyt aika mahdollisti ihan mukavat viljelyt kasvihuoneeseen ja ryytimaalle. Oli porkkanaa, perunaa, salaatteja, kaaleja, kukkasia ja vaikka mitä!

18. marraskuuta mangoldi oli vielä rehevässä
kasvussa!

Mangoldista saatiin huippusato ja sitä wokattiin
tosi paljon koko kesä ja syksykin.

Siihen nähden, kuinka paljon viljelyksiä ehdin/jaksoin hoidella, saimme hyvin satoa! Perunaa on ensimmäisen kerran vuosiin niin paljon, että ne riittävät kevääseen asti. Jippii!

Marraskuussa mansikkamaakin koki laajennuksen.
Meillähän on kaksi hyvää mansikkatilaa kylillä,
joten sen puolesta ei mansikkaa Leppämäessä tarvitsisi
viljellä. Mutta Beibe sanoi eräänä päivänä, että ensi kesänä
on kaksi pikku-suuta niitä syömässä. Joten, pakkohan 
mummun oli laajentaa!

Lisääntynyttä aikaa kulutin myös keräilemällä kaikenlaista metsistä. Marjassa käytiin ja mustikkaa saatiin tosi paljon! Aluksi lähistöltä ei sitä löytynyt, kun vanhat paikat olivat taantuneet. Mutta ihan omasta pihasta saimme nelisen litraan ja sitten ihanat ystävät vinkkasivat hyvän paikan, mistä saimme mustikkaa kerättyä jopa tyttären perheelle asti.

Beibe ehti käydä vähän karpaloitakin keräämässä!

Yksi mistä olin innoissani oli värjäyssienien löytyminen! Opin pari uutta värjäyssientä koulussa ja metsätyypit, missä niitä kasvaa. Verihelttaseitikkiä löysin kivasti eräältä mäntykankaalta ja sieltä sain aikas paljon myös samettijalkaa. Nämä ovat kultaakin kalliimpia minulle!

Veriseitikkejä, verihelttoja ja vähän syömäsieniäkin. Näin
ei sitten ikinä saisi kerätä! Siis, että värjäyssieniä ja syömäsieniä
samaan koriin. Hyi minua!

Sydämellinen samettijalka!

Veriseitikki

Korillinen onnea!

Mehiläisten kanssa meillä oli epäonnea. Kesä oli kylmä ja sateinen suurelta osin. Tosin alkukesästä tuli lämpö hirveällä rytinällä ja "kaikki" oli kukkinut kahdessa viikossa. Mehiläiset söivät pesiin kerättyä varastoa, eivätkä lentäneet.

Teimme alkukesästä jaokkeen ja se olikin vahva, sekä hyvinvoiva. Sitten jostain syystä sieltä kuoli emo. Saatoimme itse tappaa sen hoitotoimissamme.

Hankimme sinne uuden emon ja sitähän sitten pesä ei enään hyväksyneet ja tappoivat sen. Joten, ei auttanut muuta kuin yhdistää jaoke takaisin vanhaan pesään.

Vanhan pesän kanssa oli myös ongelmia. Alkukesästä sen emo muni tosi hyvin ja sitten se taantui. Emo oli vasta kaksivuotias, joten aioimme vaihtaa sen vasta seuraavana kesänä. Mutta vaihto pitikin tehdä jo tänä kesänä.

Kotimaisia emoja ei enään saanut helposti ja nopeasti, joten annoimme pesän kasvattaa uuden emon. Tälläistä tämä on, kun amatöörit mehiläistarhaa!

Beibe pässien kanssa mehiläispesällä. No, on
siinä aita välissä, ettei lampaat ihan viereen
pääse! =D

Loppujen lopuksi, kahdesta pesästä saimme hunajaa reilu 20 kiloa. Edelliskesänä yhdestä 36 kiloa. Eikä mehiläisistä oikein pölyttäjiksi hedelmäpuillemmekaan ollut, koska niiden kukkiessa oli kylmää ja mehiläiset eivät lentäneet. Vastoinkäymisiä mehiläisten kanssa koko kesän siis!

Nyt toivoisimme, että tulisi kunnon talvi, jotta mehiläiset talvehtisivat hyvin. Tälläiset kylmänkosteet kelit eivät ole niille hyväksi. Oksaalihappotipustus vielä tehdään pesälle ja sitten saavat jäädä ns. herran haltuun talveksi.

Mehiläismuija muikeana!

Kanat ovat alkaneet munimaan taas koko syksyn kestäneen sulkasadon ja munintatauon jälkeen. Kyllä omien kanojen munia onkin kaivattu! 

Aloittivat oikein kaksin kappalein!

Kanojen kanssa oli hieman epäonnea, koska keväällä ostamistani neljästä buff-orpington nuorikoista 3 kuoli. Jostain syystä, en tiedä. No, yksi on hengissä ja alkanut munimaankin. Olen huomannut, että nämä orpit ovat olleet ainakin minulla herkkiä kaikenlaisille muutoksille. 

Kurpitsaa on vielä kanoille nokittavaksi!

Kyllä kelpaa Kuukunan voidella sämpylöitä
mummulan kanojen omilla munilla.

Syksyn teurastukset on tehty ja kolme pässikaritsaa meni lihoiksi. Taljatkin on viety muokattavaksi. Joskus voisi sitäkin itse yrittää tehdä, mutta nyt ei kyllä ole aika riittänyt. 

Beibe teki pari pässin kalloa siskolleen, hänen omien pässien päistä. Omistakin pässeistä käsiteltiin yksi kallo.

Komeat sarvet, vaikka pässeillä ei ollut
ikää vuottakaan.

Itse en tehnyt taljoille muuta kuin suolasin ne.

Tippi-uuhi on palannut kotiin kesälaitumelta. Siellä sillä on toivottavasti ollut rakkautta päsiin kanssa ja se on kantavana. Voiton kanssa ne nyt ovat meillä kahdestaan ja viihtyvät kyllä tosi hyvin toistensa kanssa. Rauhallista eloa, ilman isoa laumaa.

Lampaat ovat olleet aikas paljon sisällä, koska molemmilta on keritty villat pois. Vaikka meillä on tarhassa katos, ne ei siellä kyllä ole muuta kuin syömässä. Loppu aika seistään vesisateessa rääkätyn näköisinä!

Voitolle maistuu mangoldi!

"Sheepie" Voiton kanssa!

Beiben sisko kävi vetäisemässä villat lampailta koneella.

Kasvimaalla sain kuin sainkin tehtyä hieman syyskylvöjä. Porkkanaa, palsternakkaa ja salaatteja kylvin, en paljon muuta. Lavoja jäi kunnostamattakin kevättä varten. Mutta olen päättänyt, että painetta näistä asioista en aio enään koskaan ottaa! 

Vesi lilluu kasvimaalla!

Syyskylvöt olivat vaatimattomat. Mutta aion
kylvää aikaisin keväällä kasvihuoneeseen
pinaattia ja retiisiä ainakin!

Silti kyllä tuntuu hyvältä, että sain jotain 
mullan alle jo syksyllä!

Keittiön ikkunan alla on muutama öljykurpitsa
kypsymässä.

Koulu on lähiopetuksen osalta käyty tältä vuodelta ja se huipentui luonnonkoristemateriaalien keräämisen ja tuotteistamisen näyttöön. Minun näyttömateriaalini oli höyhenet ja sulat, koska halusin tuoda esille korimaisen sulan käytön askartelussa ja luonnonmateriaalitaiteessa. 

Meikän näyttöpöytä!

Opetus jatkuu vielä etänä yto-aineiden osalta. Matikka on kesken ja nyt joulukuun alusta minulla alkaa yksi uusi kurssi. Niitä sitten teen täältä kotoa käsin.

Meidän pihatuija valaistuna! <3

Joulu... se todellakin on kohta! Taas on yksi etappi vuodessa edessä. Sitähän se elämä nykyään on, että jatkuvasti huomaa joulun olevan käsillä!

Leppämäen jouluun kuuluu vahvasti lipeäkalan teko. Siihen olenkin jo monta viikkoa sitten käynyt ostamassa kuivakalaa Tampereen kauppahallista. Takassa on poltettu pelkkää koivua, jotta saamme sitten koivuntuhkasta tehtyä lipeää kalan valmistamiseen. 

Emme ole lipeäkalan valmistamista ihan vielä aloittaneet. Siihen menee noin kaksi viikkoa. Ensimmäisellä viikolla annetaan kuivan kalan lillua lipeävedessä. Toisella viikolla sitä aletaan lilluttelemaan puhtaassa vedessä, jota vaihdetaan ensin parina päivän kahteenkin kertaan ja sitten riittää kerran päivässä. Itse tehty lipeäkala hakkaa valmiina ostetun 6-0! Voit käydä lukemassa meidän edellisvuosien lipeäkalan teosta lipeäkala-tunnisteen takaa.

Tässä ei ole lipekalaa, vaan hauennahkoja, jotka
pakastin jatkokäsittelyä varten. Olen kyllä miettinyt,
että voisikohan haukea kuivata ja siitä tehdä
lipeäkalaa? Jos jollakulla on tästä tieto, haluaisin
kuulla!

Sitä en ole vielä päättänyt, että teenkö mitä muita jouluruokia itse. Beibe voisi ostaa edullisesti "äitien tekemiä" laatikoita töistään. No, rosollin teen itse, kuten aina. Kinkunkin taidan vielä saada työpaikaltani. Se onkin sitten viimeinen lahjakinkku meikäläiselle! 

Kuukunan kanssa ollaan jo kerran leivottu
torttuja. Hienosti sujuikin 2,5 vuotiaalta
torttujen sakaroiden taittelu!

Leipuri hörppii kaakaota ja vahtii paistoa!

Vähän on kärsimätön! ='D

Hienoja tuli!

Ja hyvän makuisia!

Omppu-kulta ei vielä torttuja saa!

Lahjoja olen tehnyt itse ja hieman ostanutkin. Osa on jo lähtenyt saajilleen. Toisillemme emme varmaan osta mitään. Olemme kyllä hieman puhuneet, jos ostaisimme yhteiseksi lahjaksi vannesahan. Katsotaan nyt! Jotenkin on sellainen olo, että mitään turhaa tavaraa emme halua. Että vink, vink vaan kaikille, jotka olette meitä ajatelleet lahjoa. Viini on aina hyvä lahja! ='D Ja kynttilät!

Joulun olemme pääosin kahdestaan ja pysymme kotona. Isäni kuoli kesällä ja toinen veljenikään ei jouluksi ehdi Japanista Suomeen. Näemme sitten joulun jälkeen, jos hän pääsee tulemaan.

Tyttären perhe tulee aatonaattona ja he lähtevät sitten aattona omaan kotiinsa. Sattui niin mukavasti, että Beibellekin sattui aamuvuoro jouluviikolle. Joten hänkin pääsee jo iltapäivästä joulunviettoon murujen kanssa. Uudenvuoden aattona hän sitten onkin iltavuorossa. Just ja just ehtii kotiin ennen vuoden vaihtumista. Että sitä ei sitten varmaan mitenkään ihmeellisesti juhlisteta!

Luntakin aina välillä sataa ja näillä kahdella
oli talven ensimmäiset pulkkailut. 
Ompulla elämänsä ensimmäinen!

Sataa lunta suuhun!

Ennen joulua kuitenkin vielä ehdin juhlistaa syntymäpäivääni. 49-vuotiskahvit juodaan nekin pienellä kokoonpanolla. Syntymäpäiviksini olen aina leiponut joululeivonnaisia ja jouluna niitä sitten ei juurikaan enään syödä. Syödään vaan suklaata!

Rullailin aikas kasan mehiläisvahakynttilöitä
Hehku-tontun kanssa. Hehku-tonttu pitää 
mummun instatilillä joulukalenteria.

Toisaalta onkin ihanaa, että joulua ei tarvitse mitenkään erityisemmin suunnitella. Se tulee ja menee omalla painollaan. Ainoat asiat, mitä joululta toivon ovat, että pysyisimme terveinä ja sataisi lunta. Mutta en kyllä stressaa näilläkään asioilla. Asiat menee, miten menee!

Luonnonlinnuille ollaan tehty talikakkusia.
Jouluna kotieläimetkin saavat jotain erikois-
herkkuja!

Tälläisiä sekavia kuulumisia täältä Leppämäestä! Mitähän muille bloggaajille kuuluu ja millaisia ajatuksia heillä on tulevan joulun suhteen? Tuttuun tapaan linkit muiden postauksiin alla, olkaa hyvät!

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/joulukuu2020/

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/12/joulu-lahestyy.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2020/12/omavarainen-joulu.html

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-12/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/12/7-luukku-omavaraisuus-ja-joulu.html

Oikein ihanaa joulunaikaa teille kaikille! Jos ajelette täällä Kuhmalahdella päin, käykäähän kyläkaupalla moikkaamassa joulupukkia. Hän pitää "Joulupukin kuumaa linjaa" puhelikopista käsin. Lapset kuulemma pelkäävät kopissa lymyävää joulupukkia! ='D

😂